Siirry pääsisältöön

äidit työssään

mun pukeutuminen näyttää suunnilleen tältä


Keskiviikkona istuin autossa lasten koulun edessä odottamassa koulupäivän päättymistä. Olin autojonossa lipputangolle ja mulla oli aikaa katsoa ohitseni kulkevia äitejä. Ohitseni kulki omien lasten koulutovereitten vanhempia. Osa tunnisti auton ja pysähtyi juttelemaan tai vaan pikaisesti vilkutti. Vilkutin takaisin. Ulkopuolinen olis voinut kuvitella että koulussa järjestetään koulupäivän jälkeen ryhmäliikuntatunteja äideille. Jokainen ohikulkijoista kun oli pukeutunut suunnilleen samalla tavalla; legginsin (kaprit tai pitkät, mustat tai kuviolliset), urheilutoppi ja ohut urheilutakki tai huppari. Jalassa jokaisella oli lenkkarit ja yhdellä jopa kainalossaan joogamatto. Katsahdin omaa asuani. Mulla oli päällä mustat legginsit, sellaiset juoksuhousut. Legginsien kanssa mulla oli pitkähihainen coolmax paita ja sen päällä toppaliivi, jalassa tennarit.

Yhtenä aamuna kävellessäni kotiin bussipysäkiltä naapurin rouva, Kinderin äiti, kysyi multa olenko menossa liikkumaan. Virnistin ja vastasin että joo ihan varmasti jossakin vaiheessa, mutta en kyllä just nyt. Sillä itsellään oli päällä joogahousut ja urheilutoppi, mutta se oli halunnut varmistaa että meillä kaikilla muillakin on päällä jumppavaatteet siksi että se nyt vaan sattuu olemaan tämän hetken keskiluokkaisen kotiäidin uniformu.



Saman uniformun edellinen versio, vajaan kymmenen vuoden takaa, oli sellainen veluuriasu. Fredde lanseerasi sille nimen ostospuku. Itse olin silloin vielä työelämässä enkä omistanut ostospukua, en tarvinnut koska en ollut äiti.

ennen oli muodissa Juicy Couture eli kotoisasti ostospuku



Nyt hyppään suihkuun ja sen jälkeen vedän jalkaan mustavalkoiset pitkät legginsit, mustan topin ja jalkaan tennarit. Olenhan lähdössä ostamaan M:n ystävälle synttärilahjaa ja pizza-aineita illaksi. Iltapäivällä me taas kokoonnutaan kaikki yhdessä jumppavaatteissamme bussipysäkille. On siellä toki poikkeuksiakin vahvistamassa sääntöä.

Kaikki juoksuasut Lululemon

Kommentit

  1. Huvittava ilmiö kieltämättä. Mä en vielä kovin usein ole lähtenyt ulos tuossa kotiäitien univormussa. Kuulun siihen porukkaan, joka on ihan oikeasti matkalla salille kun päällä on yogapantsit. Täällä on kyllä niin kuumakin vielä, että yogapantsit olisi ihan liikaa ulkona hengailuun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kävelymatka bussille ja ekat juoksulegginsit ostin sitä ajatellen. Parempi jumppavaatteissa kuin yöpaidassa ajatuksella.

      Poista
  2. Aika paljastava vaatemuoti. Omalta kohdaltani olen ollut hyvin peittelevä neljän lapseni odotusvaiheessa ja elämässä nyt pitkään myöhemminkin, eikä syy ole ollut liiat kilot. Oli aikoja kun syyksi ajattelin alipainon. Se vaan on tuntunut aina omalta se peittely eli ei pinkeä vaatetus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla kesti aikani ennen kuin hyppäsin mukaan tähän junaan. Täällä ollaan tavallaan vähemmän ulkonäkökeskeisiä, tai siis ehkä toisella tavalla, ja on ihan ookoo että niin lihavat, laihat, pitkät kuin lyhyet kulkee kesällä shortseissa ja hihattomassa tai jumppavaatteissa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...

Konsensus Kari

sunnuntaina me syödään pullaa Itku pitkästä ilosta, paha paljon nauramasta. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Vaatimattomuus kaunistaa. Suomalainen asenne elämään on kurinalainen. Kärsimyksen kautta päästään voittoon ja kurinalaisuus palkitaan. Arjen kuuluu tuntua harmaalta ja arkiselta, sillä ilman harmautta ei juhlakaan tuntuisi juhlalta. Vaikka kasvava osa suomalaisista ei tunnusta uskontoa, eroaa kirkosta ja haluaa pysyä kaukana jumalasta, varjostaa suomalaista ajattelua ja kulttuuria edelleen luterilaisuus, tietynlainen tarve itsensä rankaisemiseen, askeesiin ja kieltäytymiseen. Oli sitten kyse liiasta kivasta, liikunnasta, sokerista tai mistä tahansa mukavasta. Martta mahtuu edlleen syliin Hyvä ihminen syö puolukoita ja ruisleipää. Hyvän ihmisen lapset eivät syö sokeria, lisäaineita, väriaineita tai oikeastaan mitään muutakaan kivaa. Hyvän ihmisen lap...