Siirry pääsisältöön

äidit työssään

mun pukeutuminen näyttää suunnilleen tältä


Keskiviikkona istuin autossa lasten koulun edessä odottamassa koulupäivän päättymistä. Olin autojonossa lipputangolle ja mulla oli aikaa katsoa ohitseni kulkevia äitejä. Ohitseni kulki omien lasten koulutovereitten vanhempia. Osa tunnisti auton ja pysähtyi juttelemaan tai vaan pikaisesti vilkutti. Vilkutin takaisin. Ulkopuolinen olis voinut kuvitella että koulussa järjestetään koulupäivän jälkeen ryhmäliikuntatunteja äideille. Jokainen ohikulkijoista kun oli pukeutunut suunnilleen samalla tavalla; legginsin (kaprit tai pitkät, mustat tai kuviolliset), urheilutoppi ja ohut urheilutakki tai huppari. Jalassa jokaisella oli lenkkarit ja yhdellä jopa kainalossaan joogamatto. Katsahdin omaa asuani. Mulla oli päällä mustat legginsit, sellaiset juoksuhousut. Legginsien kanssa mulla oli pitkähihainen coolmax paita ja sen päällä toppaliivi, jalassa tennarit.

Yhtenä aamuna kävellessäni kotiin bussipysäkiltä naapurin rouva, Kinderin äiti, kysyi multa olenko menossa liikkumaan. Virnistin ja vastasin että joo ihan varmasti jossakin vaiheessa, mutta en kyllä just nyt. Sillä itsellään oli päällä joogahousut ja urheilutoppi, mutta se oli halunnut varmistaa että meillä kaikilla muillakin on päällä jumppavaatteet siksi että se nyt vaan sattuu olemaan tämän hetken keskiluokkaisen kotiäidin uniformu.



Saman uniformun edellinen versio, vajaan kymmenen vuoden takaa, oli sellainen veluuriasu. Fredde lanseerasi sille nimen ostospuku. Itse olin silloin vielä työelämässä enkä omistanut ostospukua, en tarvinnut koska en ollut äiti.

ennen oli muodissa Juicy Couture eli kotoisasti ostospuku



Nyt hyppään suihkuun ja sen jälkeen vedän jalkaan mustavalkoiset pitkät legginsit, mustan topin ja jalkaan tennarit. Olenhan lähdössä ostamaan M:n ystävälle synttärilahjaa ja pizza-aineita illaksi. Iltapäivällä me taas kokoonnutaan kaikki yhdessä jumppavaatteissamme bussipysäkille. On siellä toki poikkeuksiakin vahvistamassa sääntöä.

Kaikki juoksuasut Lululemon
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anna R25. syyskuuta 2015 klo 20.21

    Huvittava ilmiö kieltämättä. Mä en vielä kovin usein ole lähtenyt ulos tuossa kotiäitien univormussa. Kuulun siihen porukkaan, joka on ihan oikeasti matkalla salille kun päällä on yogapantsit. Täällä on kyllä niin kuumakin vielä, että yogapantsit olisi ihan liikaa ulkona hengailuun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa26. syyskuuta 2015 klo 6.32

      Meillä on kävelymatka bussille ja ekat juoksulegginsit ostin sitä ajatellen. Parempi jumppavaatteissa kuin yöpaidassa ajatuksella.

      Poista
  2. Jutta26. syyskuuta 2015 klo 5.41

    Aika paljastava vaatemuoti. Omalta kohdaltani olen ollut hyvin peittelevä neljän lapseni odotusvaiheessa ja elämässä nyt pitkään myöhemminkin, eikä syy ole ollut liiat kilot. Oli aikoja kun syyksi ajattelin alipainon. Se vaan on tuntunut aina omalta se peittely eli ei pinkeä vaatetus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa26. syyskuuta 2015 klo 6.31

      Mulla kesti aikani ennen kuin hyppäsin mukaan tähän junaan. Täällä ollaan tavallaan vähemmän ulkonäkökeskeisiä, tai siis ehkä toisella tavalla, ja on ihan ookoo että niin lihavat, laihat, pitkät kuin lyhyet kulkee kesällä shortseissa ja hihattomassa tai jumppavaatteissa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää