Siirry pääsisältöön

maanantaita


Siinä missä meillä eilen oli ”hylkäämisen” jälkeinen itku ja hammastenkiristys on meillä tänä aamuna voimakas sylinkaipuu ja syliteltäviä riittää... aamutohinoissa yritän pysähtyä ja sylitellä enkä työntää pois.

Nopsa vilkaus sinne kouluäänestykseen – se siis on ihan täysin epävirallinen mitä tekisit tai haluaisit tehdä kysely – ja valtaosa vanhemmista haluaa pitää lapsensa jättikoulussa, mutta on samaan aikaan sitä mieltä että se on valtaisa ongelma... epäloogista... ”Siirtäkää muitten lapset, muttei mun...” Onneksi meillä on suunnitelma. Aamuhupina surffasin parin meille suositellun yksityiskoulun sivustot... vakuutuksineen ja muine maksuineen koulumaksu nousee noin $20.000... joo ei meille.

Syön pikaista aamiaista ja kirjoittelen ja juon kahvia – pari paahtoleipää, juustoa ja appelsiinimarmeladia... Kun bussi on poiminut M:n kyytiin lähdetään me poikain kanssa autohuoltoon. L lupas ettei siellä pitäis mennä kahta tuntia kauempaa... toivottavasti en saa mun apinoitten kanssa totaalista hermoromahdusta. Lähistöllä ei ole puistoja tai mitään muutakaan tekemistä, me ollaan jumissa siellä korjaamolla, mutta voidaan onneksi ihailla autoja...

Päivän listalla on lisäksi M:n autismiluokan koulutarvikelista, M:n puheterapia, paperitöitä M:n autismiluokan opettajalle... ja yliopiston autismitutkimukseen johon M:aa toivottiin mukaan ja... Suomikoulujuttuja onneksi mietin jo eilen illalla. Haastavaa suunnitella ekaa koulukertaa sijaiselle jota en tunne ollenkaan. En siis tunne oppilaita enkä opettajaa.

Torstaina lähdetään lomalle ja sitä ennen pitäis hoitaa miljoona ja yksi asiaa, niin ja pitää huolta että pyykitkin on pesty että saadaan vaatteitakin mukaan... Lomataloon, ihanaa... kaikki odottaa – koko perhe - tänne M:kin haluaa lähteä!


Meidän Lomatalo on se vasemmanpuoleisin.
Täällä me käydään kahdesti vuodessa... ollaan käyty monta, monta vuotta. 



Kommentit

  1. Ihanaa lomaa. Musta tuntuu, et ootte tosi usein lomalla;) Noi pienet breikit läpi vuoden tuntuu tosi kivoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanna! Ai, hassua... ehkä me sit lomaillaan paljon, mutta L:ltä puuttuu se suomailaiskansallinen pitkä loma ja talviloma ja... Pisin loma on jouluna, aatosta uuteen vuoteen ja muuten se on just se päivä siellä, toinen täällä.

      Harvemminhan me mihinkään lähdetään tai lomatalohan on vähän kuin kesämökki meille ja siellä käydään kahdesti vuodessa ja sit ehkä kerran tai kaks lyhyellä tripillä jossakin toisaalla... paitsi että en kyllä M:n kanssa taida lähteä mihinkään pitkiin aikoihin, viiniretki on vielä turhan tuoreessa muistissa. Ehkä täällä sit on arkipyhiä enemmän kuin Suomessa? Tai ne on eri aikaan? Ei meillä oo loppiaista, pääsiäistä, helatorstaita, juhannusta, pitkää joulua jne... tilalla sit Memorial Day, 4th, Labor Day, Thanksgiving...

      Poista
  2. Joo siis musta noi minibreikit on ihania. Meillä miehellä on mahdollisuus pitää lomaa oikeastaan vaan heinäkuussa (enkä siis valita, kun kuitenkin pitää viisi viikkoa kerrallaan) ja joskus juhlapyhinä. Mutta me ollaan sit maalla isovanhempien hoteissa tai kavereiden mökeillä, eli ei olla "meidän perheen kanssa" viidestään missään. Tosin enemmän lomaa se on itselle, kun on isompi porukka mukana:D

    Siksi on ihana lukea erilaisesta lomakäytännöstä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Mäkin tykkään tästä lomaa siellä täällä käytännöstä enkä varmaan enää osais edes sitä kuukauden kesäloma juttua... sopii hyvin meille :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...