Siirry pääsisältöön

elokuun eka kuvina




ekaa kertaa ikinä-koskaan-milloinkaan L nousi ennen mua arkena


matkalla alakertaan M:n kanssa

O nukkuu vielä


O liittyy seuraan 
kesävieraan aamiainen


meillä syödään muroja oikeesti ehkä kerran vuodessa!





Koira saa aamiaiseksi jämät




soitin fysioterapiaan ja varailin lääkärin määräyksestä aikoja hierojalle

aamiaisen jatko-osa



L lähtee töihin











yhdistetty aamiainen ja lounas, ja joo... mulla oli karsee nälkä


hän käy itsenäisesti kakalla ja tulee yhtä itsenäisesti alakertaan pyyhittäväksi

tiskikone - round 1




pyykkisavotta alkaa


apulainen

hetkeä myöhemmin mua avustanut K kaatui portaissa ja tarvitsi runsaasti lohtua säikähdykseen

...ja myös tikkarin parantuakseen





lopulta jäljellä oli vain O ja sen tikkari



kesävieraan koti siivotaan

sillä aikaa kesävieras junailee








M ei ymmärtänyt miks joku ostais itselleen niin käytetyt housut et ne on jo heti alussa rikki...


lounas

...ilman reunoja



eka autossa

vika autossa





se eläinten silta josta taannoin kirjoitin













K haastaa riitaa kaksi kertaa itsensä kokoisen jannun kanssa... varmaan on käyttöä niille syksyn ST-ryhmän opeille





















peukun ja tunnelin kohtaaminen oli kivulias






rakas ystävä tulee kylään



Koira on "turvassa" - varmuuden vuoksi





lasten leikkiessä - riehuessa - me valkattiin kouluvaatteita lapsille Kummitäti K:n kanssa




vahdinvaihto... Kummitäti K lähtee ja L tulee





yks pyöräilykypärä jäi



slmätippoja kuiviin silmiin...

...ja olutta kuivalle nielulle




ihan muuten vaan

tätä L tekee ja mä en tajuu mitään... mä haluun vaan hoitaa sairaita


tänne päätyy M:n päivällinen - taas







aika mennä nukkumaan




M shoppailee koulureppua






jämät iltapalaksi

mun ja M:n iltalääkkeet

leipää aamuksi

M yöpaidassaan

M on sängyssä vähän ennen yhdeksää, palaan alakertaan ja aloitan päivällisen valmistamisen meille.









Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...