Siirry pääsisältöön

ryöstetty haaste

Kevennetään vähän tunnelmaa välillä. Siis ennen kuin palaan siihen tulevaan koulunalkuun ja muuhun arkiseen... Löysin tän haasteen Veeralta ja päätin napata sen itselleni, ihan vaan siksi et saisin edes itse nauraa itselleni ja sille epäluksukselle ja tavallisuudelle, tekin saatte nauraa ihan rauhassa jos yhtään naurattaa... Teemana oli siis hahmottaa itsensä brändien kauttaja Veeran versio on täynnä sitä ihanaa luksusta mihin tämä haaste oli tarkoitettu. 

Shoes: Dr Martens ja Sanitan puukengät
Sneakers: Vans
Jeans: Eddie Bauer - voi ostaa sovittamatta
T-shirt: Gap
Underwear: Soma Intimates, silleen vähän nypyttyneinä tai rispaantuneina
Bag: Dooney & Bourke – joululahja L:ltä
Wallet: Coach – joululahja L:ltä
Sunglasses: aviators by Ray Ban
Watch: Fossil
Jewelry: Etsy



TV: Samsung
Mobile phone: Lumia 920 - kai
Computer: joku Samsung, ihan hyvä se on ollut
Make-up: Bare Minerals, Bobbi Brown, Trish McEvoy
Face cream: 365 by Whole Foods Market – siis Pirkka
Deodorant: Joku paikallinen Rexona, Dove kai just nyt kun sattui olemaan tarjouksessa
Toothpaste: Colgate Sensitive
Shampoo/Conditioner: Everyday Shea – kätevästi litran pullossa



Soap: naamasaippua on taas se 365 by Whole Foods ja käsi saippua Mrs Meyers



Fragrance: Donna Karan Cashmere Mist
Mineral water: se mikä on tarjouksessa
Wine: Cabernet Sauvignon, yleensä joku halpa
Drink: Mojito
Bread: omasta uunista
Food: aasialainen tai all american
Ice-cream: Tillamook Raspberry White Chocolate Chip
Candy: suklaa
Bed: se mikä silloin oli Costcossa tarjouksessa, olisko Sealy
Sheets: Ikea
Hairdresser: omat sakset omissa käsissä
Evening paper: L kertoo mulle uutiset. Sängyssä saatan kurkata Ilta-Sanomia
Magazine: Kodinkuvalehti

Lisään taas yhden oman, koska koen sen määrittävän mua ihmisenä...

Auto: Ford F-150. Olen kasvanut BMW-Mercedes-Audi tyypistä luksustyökoneisiin





En tiedä saanko haastaa, kun muakaan ei haastettu... ryövätkää siis tekin ja pliis linkatkaa jos niistä tulee edes semisti hauskoja.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...