Siirry pääsisältöön

sunnuntaina ja maanantaina

Sunnuntai


Katson kun lauma pelaa jalkapalloa Martan kanssa. Ne on Seattle Sounders ja Martta edustaa kuvitteellista Ravensin joukkuetta. Mulla on kädessä sunnuntaiskumppa ja tunnen syvää, hiljaista kiitollisuutta. Miten onnellinen olenkaan. Miten paljon olen saanut. Siinä ne on, kolme lasta ja koira, ja ne pelaa jalista sunnuntai-iltapäivänä meidän pihalla. Jannuilla on päällä pyjamahousut, toisella on jalassa lenkkarit ja sillä toisella kumpparit. M on edelleen kirkkovaatteissaan. Kaikilla on kivaa. Mun lapset.

Edellinen tunti on käytetty M:n läksyihin. Se on meidän sunnuntaipuhde. Koulupäivien ollessa pitkiä riittänee että se keskittyy niihin lukuminuutteihin koulun jälkeen, ettei sen tarvitse enää koulun jälkeen tehdä läksyjäkin. Ystävä valittaa että yksityiskouluissa akateeminen vaatimustaso on ihan toista luokkaa ja mä muistelen omasta lapsuudestani että ei me tokalla luokalla – seitsemänvuotiaina – vielä opiskeltu maantietoa. Maantieto on M:n lempiaine.


tällä kertaa spelling piti tehdä ulkona joko isolle paperille tai liidulla asvalttiin


Maanantai


Heti aamusta saan suurimman erävoiton pitkiin aikoihin. Niin suuren että sitä kommentoi muutkin läsnäolijat.

Oikeastaan tämä alkoi jo perjantaina, kun koulukuljetusten aluejohtajalta tuli sähköposti jossa kuljetuspomo ilmoitti että bussitädin asiaan tullaan puuttumaan pikaisesti. Jäin odottavalle kannalle, miettimään mitenkä tämä näkyis naapuruston lasten arkipäivässä.

Maanantaina bussitäti kurvasi tuttuun tyyliin paikalle. Siihen kaikki tuttu sitten loppuikin. Nyt bussitäti avasi bussin oven, istui edelleen penkissään, tervehti lapsia ja antoi lasten valita itse istuimensa. Ketään ei komennettu, kenellekään ei huudettu, kukaan ei itkenyt.


Nyt iltapäivästä selvinnee miten itse matka sujui. Onko bussitäti oikeasti muutettu sellaiseksi mukavaksi, tai ainakin tavalliseksi bussitädiksi?

Kävellessäni pysäkiltä kotiin Martan ja naapurin Aimeen kanssa me tuumattiin että tänään valtaosa lapsista taitaa hukata takkinsa. Aamulla oli kolme astetta lämmintä, nyt iltapäivästä reilusti päälle kaksikymmentä.


Sunnuntai


Käytiin me rautakaupassakin. Noin pääsääntöisesti koiran voi ottaa mukaan kaikkialle muualle paitsi ruokakauppaan. Viimeksi kun kävin hammaslääkärissä mun hammaslääkäri kysyi et miksen mä ota koiraa mukaan. En ollut tullut ajatelleeksi että koiran voisi viedä mukanaan hammaslääkäriinkin. Ehkä ensi kerralla sitten. 

Martta ostaa rautakaupasta maalaustarvikkeita ja  kurpitsoja



Kommentit

  1. Saisinkohan sinulta apua näin blogin kautta kun nuo kurpitsat bongasin? Täällä Suomessa aion ekaa kertaa kaivertaa lyhtyä:)Miten kurpitsat säilyy; missä lämpötilassa ennen kaivertamista ja kauanko kaivertamisen jälkeen? Eli kuinka kauan ennen voin alkaa hamstrata kurpitsoja etteivät ne pilaannu ennen h- hetkeä?

    t. kurpitsa noviisi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me hankitaan meidän kurpitsat aina syys/lokakuun vaihteessa. Tärkeintä on ostaa kurpitsa jossa eiu vielä ole mätänemisen merkkejä, eli etsit sellaisen kauttaaltaan kiinteän yksilön. Meillä kurpitsat on etupihalla koko kuukauden. Päivällä lämpimässä (+20 - 25C) jä öisin viileämmässä (jopa pikkupakkasessa).

      Kaiverran kurpitsat vajaata viikkoa ennen Halloweeniä. Monet suihkuttelee ne kloriitin ja veden seoksella (1rkl kloriittia/litra vettä) mutta mä en ole koskaan tehnyt edes sitä ja ihan hyvin ne on kestäneet.

      Kun kaiverrat kurpitsan poista siitä ensin siemenet ja rihmasto ja kaiverra sen jälkeen sisältä ohuemmaksi. Siemenet voi ensin keittää suolavedessä ja sen jälkeen paahtaa uunipellillä öljyn ja suolan kanssa.

      http://www.thekitchn.com/mat-frankens-tips-to-keep-your-jackolantern-fresh-even-longer-expert-advice-211180

      Poista
    2. Suomessa asuessa kaiversin useampaan kertaan kurpitsan ja ne kesti aina kauan hyvinä, siis ainakin pari viikkoa. Täällä Kaliforniassa on niin lämmin, että viime vuonna kaiverrettu kurpitsa mätäni kahdessa päivässä.
      Netissä on kivoja malleja kaivertamiseen hakusanoilla pumpkin stencils. Hyvät välineet kannattaa hommata, niin käy helpommin. Netistä saa tilattua kaikenlaisia settejä.

      Poista
  2. Oho, jännä että koiran saa ottaa kauppaan sisälle! Suomessahan koirat ei saa tulla sisälle noin yleensä mihinkään, juniin ja busseihin vaan - ja tietty eläinlääkärille. Pentu näyttää kärryissä tosi isolta. Onko sen nimi oikeasti Martta (tai Martha?) vai onko se vaan pseudonimi blogiin?

    VastaaPoista
  3. Marttaaaaaaa <3 Mäkin haluun tuollaisen shoppailuseuralaisen! Onnea bussitädistä - toivottavasti on tosiaan pysyvä olotila...
    Annika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulolla ollaan ja kyselen tarkkaan mitä siellä bussissa tapahtuu pysäkkien välillä.

      Poista
  4. Erikoista, että koiran voi viedä vaikka minne, jopa hammaslääkäriin.Lapsillani on ollut varsinkin aikoinaan eritääin pahat eläinallergiat.ja siltä pohjalta asiaaa tutkailen. Mietin miten koira-allergiset pärjää teillä päin? Täällä ollaan pärjätty tosi hyvin, koska koiria ei tosiaan saa moneen paikkaan viedä ja junissa on allergiahytitkin, joissa ei saa koiria missään tapauksessa olla. Onko teillä junissa allergiahyttejä?

    Eikö hygieniataso kärsi esim hammaslääkärissä, jos sinne saa mennä koiria? Tuntuu vähän samaan sarjaan sijoittuvalta jutulta kuin se koirien antaminen olla autossa vapaana eli yksilön "oikeudet" ja vapaudet ajavat järkevyyden ja turvallisuuden ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän se koira hammaslääkärissä niitä työvälineitä nuole, vaan makoilee lattialla potilaan vieressä. Samalla logiikalla myös kengät pitäis riisua hammaslääkäriin mennessä.

      En ole koskaan kenenkään kuullut valittavan siitä että eläinten läsnäolo hankaloittaisi täällä elämää. Se ei tientenkään tarkoita sitä etteikö näin voisi jonkun kohdalla kuitenkin olla.

      En osaa sanoa allergiahyttiasiaan juuta tai jaata, kun en ole täällä junalla koskaan matkustanut eikä asia ole itselle ollut tärkeä.

      Täytyy myös muistaa ettei se Suomen järkevä ole aina muun maailman mielestä järkevää, vaan asioita voi katsoa niin kovin monelta kantilta.

      Poista
    2. Koira-allergisella voi olla tukalat oltavat hammaslääkärissä, jos siellä leijailee paljon eläinpölyä. Eläinpöly ei poistu koiran lähdettyä huoneesta. Ne allergeenit ovat varmastikin koiran likaa ja mahdollisia eritteitä pahempi ongelma.

      Poista
    3. Olet varmasti oikeassa. Itse sairaalassa työskennelleenä mietin joskus kuinka paljon kuljetan koirankarvoja ja eläinpölyä mukanani työvaatteissa. Toisaalta meillä oli aika usein kirurgisella osastollakin koiravieraita. Potilaat kun ovat yksityishuoneissa ja siellä saa vierailla myös koirat. Mietin joskus sitäkin että entä jos hoitaja pelkää koiria, kun potilaan kanssa sängyssä makoiloee valtava saksanpaimenkoira.

      Poista
  5. M:n läksyistä minulle on viimeinen valjennut, miten koulu opettaa lukemaan ja kirjoittamaan englantia. Esim. Torey Haydenin kirjoissa puhutaan usein siitä, miten lapsi osaa lukea vaikka kuudesluokkalaisen tasoisesti, mikä kuulostaa suomalaisittain hiukan oudolta. Ilmeisesti joka luokalla on sitten tietyt sanat, jotka opetellaan? Tavauskilpailuissa ('spelling bees') on minusta tämän tiedon valossa heti enemmän järkeä. Järjestetäänkö niitä vielä nykykouluissa?

    Martta näyttää suloiselta kärryissä kurpitsan kanssa. :)

    - AS-tyttö

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on tuloillaan kirjoitus tästä aiheesta, mutta joo jokaisella luokalla luetaan tietyn tasoista tekstiä ja opetellaan tietyn tason sanastoa. Spelling bees on edelleen olemassa, ei tosin meidän koululla, mutta moni koulu niitä järjestää.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...

Konsensus Kari

sunnuntaina me syödään pullaa Itku pitkästä ilosta, paha paljon nauramasta. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Vaatimattomuus kaunistaa. Suomalainen asenne elämään on kurinalainen. Kärsimyksen kautta päästään voittoon ja kurinalaisuus palkitaan. Arjen kuuluu tuntua harmaalta ja arkiselta, sillä ilman harmautta ei juhlakaan tuntuisi juhlalta. Vaikka kasvava osa suomalaisista ei tunnusta uskontoa, eroaa kirkosta ja haluaa pysyä kaukana jumalasta, varjostaa suomalaista ajattelua ja kulttuuria edelleen luterilaisuus, tietynlainen tarve itsensä rankaisemiseen, askeesiin ja kieltäytymiseen. Oli sitten kyse liiasta kivasta, liikunnasta, sokerista tai mistä tahansa mukavasta. Martta mahtuu edlleen syliin Hyvä ihminen syö puolukoita ja ruisleipää. Hyvän ihmisen lapset eivät syö sokeria, lisäaineita, väriaineita tai oikeastaan mitään muutakaan kivaa. Hyvän ihmisen lap...