Siirry pääsisältöön

yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa


Sanoja lisää myöhemmin...


Kommentit

  1. Komppaan edellisiä: IHANAA!!! ❤ ❤ ❤

    VastaaPoista
  2. Musta toi kuva on jotenkin niin koskettava. Keijuprinsessa varmistaa, että ne siivet on varmasti siellä missä pitääkin. Suloinen ballerina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on kyyneleet silmissä kun sitä katson... M ei tiennyt että kuvaan salaa lasin takaa verhon rakosesta :)

      Poista
  3. Tää kuva on jotain niin kaunista. Itse varmaankin printtaisin tällaisesta kuvasta useita kopioita, jotta jokaisena huonona hetkenä löytäisin keijun piristämään päivää.

    -Minna

    VastaaPoista
  4. Niin koskettava kuva! Kyyneleet tulvahti silmiin liikutuksesta, vaikka teitä en edes tunne. Ehkä hieman saattaa mielialaan vaikuttaa se, että olen viettänyt sun blogimaailmassa tänään MONTA tuntia kahvikuppi kourassa kun omat lapset lähtivät isänsä luokse isänpäivän viettoon. Ihan todella en ole aamupäivän jälkeen tehnyt muuta kuin maannut sohvalla sun blogimaailmassa. On aina niin ihanaa kun löytää blogin joka on vaan pakko lukea alusta loppuun ahmimalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu aina silloin kun törmään vastaavaan blogiin että luen jännittävää kirjaa... näissä "blogikirjoissa" on vaan se hyvä puoli että ne jatkuu vielä senkin jälkeen kun on saanut kaiken luettua :)

      Poista
    2. Toivottavasti tällä kerralla jatkuukin! Mulle on kaksi kertaa käynyt niin että kun olen saanut kahlattua jonkun aivan ihanan blogin alusta loppuun niin se onkin loppunut kokonaan... arvaa turhauttiko :D

      Poista
    3. Se verran oon itse koukussa tähän, että tuskin maltan lopettaa :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...