Siirry pääsisältöön

koululaiset

Mulla meni sukset ristiin K:n viimevuotisen opetustiimin kanssa jo kauan ennen kuin K oli edes kouluikäinen. Lähtökohdat viimevuodelle oli siis heikot, ja vasta kevään viimeisessä palaverissa tiimi myönsi että ongelma saattaa ehkä kuitenkin olla myös jossakin muualla kuin lapsen vanhemmissa. Vuosi meni siihen että yritettiin lähinnä olla asiallisia ja tulla edes jotenkin toimeen. Kaadoin siis lasiin kuohuvaa alkukesästä kun sain kuulla että yksi opettajista oli siirtymässä toiseen kouluun ja toinen jäämässä eläkkeelle. Tiedän etten ollut ainoa, aika moni muukin huokaisi helpotuksesta kevätjuhlassa.

Tämänvuotinen tiimi on mulle uusi, mutta olin kuullut paljon hyvää ystäviltä ja tuttavilta. Tiesin että toisen open sisko on ollut M:n ope aikanaan. Ensivaikutelma oli hyvä, siis silloin kun ajoin ennen koulunalkua puhumaan K:n ryhmäsijoituksesta. Neljän koulupäivän jälkeen koulusta tulee iloinen, hyväntuulinen ja puhelias lapsi. Viime vuonna sain käsiini väsyneen ja kiukkuisen pienen pojan, jota ei pidellyt yhtään mikään. Toki aikaakin on kulunut vuosi, koulunkäynti ei ole uutta ja nyt lapsella on lääkitys.

Maanantaina lääke jäi siinä aamun kaaoksessa antamatta ja kun koulun jälkeen kysyin et miten sillä oli mennyt, sain odotusten mukaisesti kuulla että aika levotonhan se oli ollut. Tiistaiaamuna K:n lääke tais olla ensimmäinen asia josta huolehdin ja hakiessani K:n koulusta kysyin taas miten sillä oli mennyt. Sekä erityisope että ope sanoivat että huikeeta miten valtava vaikutus lääkityksellä on K:hon. Niinpä.

Eilen pojat oli leikkineet aamun kahdestaan meidän muitten vielä nukkuessa. Jo maanantai-iltana K pyysi et rakennettais junarata ja mä sanoin et rakennetaan vaan – huomenna. Aamusta K oli tarttunut härkää sarvista ja kun avasin poikien huoneen oven oli junarata valmis. Katselin sitä hetken ja hain kameran, tästä pitää saada kuva. Vielä illalla pöytä oli ollut tyhjä.



M:lla oli eilen koulussa testipäivä. Testauksen tarkoituksena on selvittää jokaisen oppilaan lukemisen taso, jotta opetus voidaan parhaiten räätälöidä oppilasryhmän tarpeitten mukaan ja tarvittaessa myös antaa eritasoisille oppilaille erilaisia tehtäviä näitten tason mukaan. Tavoitteena on välttää turhautuminen liian vaikeista tai helpoista tehtävistä. Koulun jälkeen kysyin miten sillä oli sujunut huolimatta siitä ettei testituloksia kerrota oppilaille tai vastauksia kysymyksiin kommentoida mitenkään. Testi on ns. aikatesti ja tavoitteena selvittää kuinka monta sanaa lapsi ehtii lukemaan annetussa ajassa oikein. En ollut erityisen hämmästynyt kun M kertoi et sanat oli loppuneet ennen kuin aika. Sitä en tiedä oliko se lukenut kuinka monta sanaa oikein.


Siinä missä M saa ahdistuskohtauksia ja raivareita, ja on monin tavoin haastava, tiedän että olen yhtäaikaa sangen onnellisessa asemassa siinä ettei M koe lukuläksyjään läksyiksi. Sille se säädetty 10-15 minuuttia päivässä on lähinnä alkupala.


tänään matkalla koulubussille 
meillä on vielä kesä ja tuntuu huimalta että Suomessa odotellaan jo ensilunta.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...