Siirry pääsisältöön

risaisen yön jälkeen tulee raukea maanantai

L ravaa koko yön nuhaisena. Se käy huuhtomassa nenää, hakemassa lääkettä, lisäämässä öljyä ja vettä höyryttimeen. Viideltä mä herään siihen et lastenhuoneessa on bileet. Vaellan paimentamaan kaikki kolme takaisin sänkyyn ilmoittaen että on edelleen YÖ. Hetkeä myöhemmin M ilmestyy meidän väliin ja lopulta nukahtaa. Minä en nukahda ja vähän jälkeen kuuden nousen ylös kuuntelemaan metsän siimeksessä huhuilevaa huuhkajaa. Niitä on kaksi. Mietin mistä ne juttelevat.



Kahdeksan jälkeen tulee K:n bussi. Lastaan loput kaksi autoon ja me ajellaan tihkusateessa M:n bussipysäkille. M laulaa puisto raikuen epävireisesti ”Gitchee Gitchee Goo” ja O vinkuu et se haluaa jo mennä. Yhdeksältä tiputan viimeisen kolmesta omaan kouluunsa ja jään kuuntelemaan miten mun poika kategorisesti kieltäytyy tavaamasta nimeään, se sanoo vaan ettei se haluu. Huokaisen, kävelen autolle, vaihdan oman musiikkini soimaan ja ajelen aamiaiselle Salwan kanssa. Salwa tilaa kinkkua, perunaa, munaa ja kastiketta. Mä syön köyhiä ritareita kermavaahdolla ja vaahterasiirapilla. Kahvia kuluu paljon. Mä kerron sille et M on nyt puolivirallisesti taas taapero ja se kertoo mulle oman poikansa uusimmat haasteet ja toilailut. Me nauretaan ja pallotellaan ideoita. Tärkeä hetki viikossa.



Ehdin vielä ruokakauppaan. Ostan flunssankarkotteita; inkivääriä, valkosipulia, chiliä, korianteria. Me syödään tänää nuudeleita. Ostan homeopaattiset flunssalääkkeet L:lle ja lisää suolaa nenän pesemiseen. Ostan kookosjätskiä jälkkäriksi ja sit niitä jokapäiväisiä; mantelimaitoa, soijajugurtteja, omppuja ja leipää.




Kotona puran kauppakassin,vien tropit L:lle yläkertaan, sytytän pari kynttilää, laitan höyrystimeen taas sen saman ”thieves” öljyn ja istun kirjoittamaan, ja odottelemaan K:n bussia. Oli hyvä aamu, ihanaa kun on syksy. Huomenna on syksyn eka päivä – virallisestikin. Haluan ostaa kuistille kurpitsan.


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää