Keskimäärin vältän
kirjoittamasta uskosta ja uskomisesta. Vältän koska siinä polttaa näppinsä, se
on koettu, eletty ja nähty. Se miten mun usko on vääränlaista ja väärää. Ne
jotka ei itse usko, harvemmin myöskään tuomitsee, ohittaa ehkä olkaansa
kohauttaen ja miettii että meitä on moneen junaan tai että ei kosketa niitä
tai... mistä mä tiedän. Ehkä ne ajattelee ettei tollakaan mummolla oo kaikki
muumit laaksossa. Jokainen kerta kun mun uskoa ja elämänkatsomusta on moitittu
virheelliseksi on se tehty raamattu kourassa, raamatunlauseita kopioiden, osoittaen
ettei näin voi uskoa ja yhä vaan edelleen huomaan että kyllä voi.
Monesti menen
itsekin siihen ansaan, siis kun joku kysyy että ihan oikeestiko uskon? Vastaan
etten tiedä, en osaa selittää, kyllä ja ei. Uskonko raamattuun kokonaan
kannesta kanteen, väittämättä, väistelemättä ja sellaisenaan. En. Uskonko että
vain Jeesus meidät pelastaa. En. Uskonko että täältä ylipäänsä on mahdollista
tai edes tarpeellista pelastua johonkin. En tiedä. Vastaan yleensä aina että se
on monimutkaista. Mulle se on monimutkaista. En osaa antaa suoria ja ehdottomia
vastauksia. En osaa sanoa että näin se on. Se on monimutkaista ja ihan hyvä
sellaisenaan. On mulla raamattu. Se kulkee mukana ja luen sitä.
 |
| eilen Tonttu toi meille tietäjät |
Uskon että on
Jumala. Onko se loppupeleissä eri jumala kuin muiden kulttuurien Jumalat? En
tiedä, ei kai, en osaa sanoa. Toisaalta miksi se olisi eri Jumala, miksei se
olisi se sama.Voi se olla sama, miksi vain me kristityt pelastuttais jos pelastusta
kerran on tarjolla. Miksei hyvä muslimi, hindu tai kuka tahansa muukin
rakkauteen ja hyvyyteen kykenevä saisi saman? Nimi tunteelle vaan saattaa olla
toinen tunteen sisällöstä huolimatta. Miksi
se ystävällinen intialainen nainen bussipysäkillä ei saisi iankaikkista elämää
jos minäkin sen saan? Miksi ei? Mitä edes on, se kuolemattomuus?
 |
| tänään se vaan nukkuu |
Mun Jumala on se
tyyppi joka hiljaa otti mua kädestä kiinni ja talutti mut kirkkoon silloin kun
olin rikki. Rikki ja väsynyt ja umpikujassa. Olin menettänyt lapsen, olin
menettänyt mielikuvani omasta lapsestani M:n diagnoosin yhteydessä ja olin itse saanut sairauskohtauksen.
Sellaisen sairauskohtauksen että ammattilaiset asiasta kuullessaan sanoo –
uskovat ja ei uskovat – että tajuatko että sait uuden mahdollisuuden? Tajuan. Sain.
En kuollut. Löysin tukea ja apua ja paikan jossa hiljentyä. Sain selvittää
päätäni ja itkeä rauhassa. Sain kompuroitua takaisin pystyyn ja jatkoin taas
eteenpäin. Tunsin olevani turvassa.
Jumala antoi
mulle nämä kolme lasta, lääkäri myös, mutta Jumala. Jumala antoi mulle nämä. Se
antoi ne tällaisina, omalla tavallaan maailman parhaina ja Jumala on se joka
aina joskus vähän ravistaa ja auttaa näkemään miten valtavan suuren lahjan olen
saanut. Se uskomaton onnen ja rakkauden tunne joka tulee aina välillä jostakin
puskista kun katson niitä. Se on Jumala. Se Jumala jonka mä tunnen.
Sillä – Jumalalla
– on taito napata hihasta aina välillä kiinni ja kuiskata että rauhoittuisin,
muistaisin olla ystävällinen, avarakatseinen ja hyväksyä myös erilaisuuden. Sen
ettei kaikki ajattele asioista niin kuin mä. Jumala muistuttaa mua kohtaamaan
muut ystävällisyydellä. Se on vaikeaa, en osaa ja kompastun usein. Yritän taas
uudestaan - olla ystävällisempi.
Rukoilen.
Opettelen rukoilemaan ääneen. Se tuntuu vaikealta. T:n kuoleman jälkeen en
rukoillut vuosiin. En saanut mitä halusin, olin vihainen. Vasta myöhemmin
ymmärsin saaneeni paljon enemmän. Opettelen nyt uudestaan rukoilemaan. Välillä
kapinoin. Useimmiten yritän muistaa olla kiitollinen. Jumala kuuntelee kyllä,
joskus se vaan vastaa toisin kuin olisin halunnut.
 |
| lahjoista suurin |
Joulun alla
haluan kirjoittaa uskosta. Haluan kertoa siitä minkälaiseksi mä Jumalan koen.
Ehkä eniten siksi että jouluna Jumala tulee tavallista lähemmäksi. Tai siksi että joku ehkä ajattelis että ai, noinkin voi uskoa ja sekin on ihan jees. Lapset puhuu
paljon Jumalasta. M pohtii asioita ja pojat esittää monimutkaisia kysymyksiä.
Hyviä kysymyksiä. Mä yritän opettaa sen minkä osaan ja tiedän, sen että suurin
niistä on rakkaus, rakkaus kaikkea luotua kohtaan, ja kyky antaa anteeksi
silloin kun sitä tarvitaan. Jouluna mietin taas sitä lasta joka ei tullutkaan.
Se olis viisi. Uskon että se odottaa meitä jossakin.
 |
Balthasar, Caspar
ja Melchior
|
Hienoa, että uskot Jumalan olemassaoloon. Surullista taas, että et ole sisäistänyt Raamatun ydinopetusta, että juuri Jeesuksen kautta voimme pelastua. Vain Jeesuksen kautta, emme omin voimin, teoin tai sattumalta. Niin Raamattu selvästi ja ytimekkäästi opettaa. Mitä järkeä olisi lähetystyössä, lähetyskäskyssä, jonka Jeesus antoi, mikäli olisi ihan sama mihin kukin uskoo ja onko ihminen hindu, muslimi, ateisti vai uskova kristitty? Jeesus haluaa, että jokainen pelastuu ja hän kertoo, että se voi tapahtua vain Hänen kauttaan vain Häneen uskomalla ja Häntä seuraamalla. Tästä puhuminen ei ole Raamatulla päähän lyömistä vaan Jeesuksen lähetyskäskun noudattamista. Jeesus itse käski seuraajiaan opettamaan muillekin näitä Raamatun perustotuuksia. Niistä puhuminen ei saisi olla tabu ja pahaksi leimattava asia. Sydämen kyllyydestä suu puhuu ja Jeesusta rakastava haluaa puhua siitä, miten usko Jeesukseen pelastaa.
VastaaPoistaOn olemassa taivas ja on olemassa helvetti. Voimme valita Jeesuksen seuraamisen tai voimme valita riippumattomuuden Hänestä ja Hänen opetuksistaan. Riippumattomuuden henkin on nykyään muotia. on muotia ajatella niin kuin itsestä mukavimmilta tuntuu. Kuitenkin se ei ole Jeesuksen
mukaan tie pelastukseen ja ikuiseen hyvinvointiin ja elämään Hänen yhteydessään. Nöyryys ja Jumalan sanan , Jeesuksen opetusten kuunteleminen ja totteleminen on tie pelastukseen ja kaikkeen hyvään.
Ihminen haluaisi helposti kaiken kivan, rusinat pullasta. Ihminen haluaisi sekä sen pelastuksen että vapauden ajatella riippumattomasti Jumalan opetuksista. Kuitenkin meille on tarjolla pelastus Jumalan ehdoilla, ei meidän omilla ehdoillamme. Omavoimaisina ja riippumattomuuden hengen kyllästäminä emme voi aidosti seurata Jeesusta. Jeesuksen seuraamiseen kuuluu Hänen tahtonsa tutkiminen ja sen seuraaminen, oman ajattelumaailmamme mukauttaminen Jumalan ajattelumaailmaan. Jumalan tulee antaa muovata meitä. Meidän ei tule yrittää muovata Jumalasta mieluistamme (mikä on varsinkin tämän ajan henki), vaan päinvastoin meidän tulee antaa Jumalalle mahdollisuus muovata meistä itsestämme mieluisia Hänelle.
Me ihmiset olemme epätäydellisiä ja syntisiä. Kuuntelemalla vain itseämme ja luontaisia tapojamme ajatella menemme harhaan. Jumala on kirjoituttanut Raamatun meille ohjaamaan ajateluamme ja käytöstämme. Koska Hän rakastaa meitä. Koska Hän haluaa, että voimme pelastua ja auttaa pelastuksen tielle jopa muitakin.
Jeesus on ainoa tie pelastukseen. Niin Raamattu opettaa. Erityisesti näin joulun lähestyessä Jeesuksen merkitystä ja Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan on ihanaa ajatella.
Rauhaisaa adventtiaikaa!
T:Sinna
Ensinnäkin Jumala ei oo kirjoittanut Raamattua.
PoistaJa toisekseen, mä uskon Jumalaan, mutta en todellakaan sellaiseen, jonka takia esimerkiksi hindut joutuvat helvettiin, mä uskon että Jumala rakastaa kaikkia hyviä ihmisiä.
Enkä usko Jeesukseen Jumalan poikana.
Ihmiset tulkitsee uskonnon eri tavalla ja on aika töykeää moittia toisen uskoa.
Totta kai sitä kukin voi uskoa ihan miten itseä huvittaa. On sitten taas täysin eri asia se, voiko sitä kunkin tapaa uskoa sanoa Raamattuun perustuvaksi uskoksi ja pelastavaksi uskoksi.
VastaaPoistaRaamatun lukeminen ei kovin paljoa hyödytä, jos ei kyseisen kirjan opetuksiin ja sanomiin halua tai
pysty uskomaan. Ja se, että esim vain uskoo, että Jumala on olemassa ei itsessään kovin paljoa hyödytä.
Kärjistetty esimerkki: Uskohaan Jumalan vastustaja Saatanakin sen, että Jumala on olemassa, mutta ei se Saatanaa hyödytä, koska Hän ei välitä siitä, mitä Jumala opettaa eikä Hän halua noudattaa Jumalan ohjeita ja käskyjä. Niinpä Saatanalle on jo käynyt varsin ikävästi ja lopulta käy vielä ikävämmin.
Mutta entä riittääkö se pelastukseen, että sanoo uskovansa Jumalaan ja vieläpä kokevansa Hänet rakkaaksi. Raamatun mukaan rakkaus Jumalaan ilmenee niin, että haluamme oppia tuntemaan Hänen tahtonsa ja tahdomme uskoa Hänen opetuksiinsa ja elää niiden mukaan parhaamme mukaan, vaikka toki täydellisesti kukaan emme siinä onnistu. On joka tapauksessa tosiaankin
tärkeää ottaa tosissaan, mitä Raamattuun Jumala on kirjoituttanut ja mitä ohjeita ja käskyjä Hän siellä meille ihmisille antaa. Ei Hän kirjoituttanut Raamattua turhaan ja sellaiseksi kirjaksi, josta voi poimia toteltavaksi ja uskottavaksi vain ne jutut, jotka kulloinkin sattuvat itseä miellyttämään ja tuntumaan mukavilta ajatuksilta.
Matteuksen evankeliumissa luvussa 7 jakeessa 21 Jeesus sanoo: " Ei jokainen, joka sanoo minulle 'Herra, Herra' pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon."
Sehän on helppo tajuta, että sellaiset, jotka eivät Jumalaan itse edes usko, eivät niin välitä mitä muutkaan uskovat. (Tosin onnhan ns taistelevia ateistejakin jonkin verran.) Jos ihminen ei ymmärrä, että elämme ikuisesti ja elämme silloin, joka taivaassa tai kadotuksessa, niin mitäpä väliä sillä on uskommeko oman päämme kulloistenkin tuntemusten mukaan vai Raamatun opetusten mukaan. Jos kaikki loppuisi kuolemaan, niin tavallamme uskoa ei olisi niin paljon väliä eikä mitään pitkäaikaisseuraamuksia.
Mutta kun ihminen uskoo Jumalaan ja iänkaikkiseen elämään, hän tajuaa, että on hyvin merkityksellistä mihin uskomme ja miten ja uskommeko ja elämmekö niin kuin Jumala on meitä Sanassaan ohjeistanut. Se ratkaisee ikuisen kohtalomme.
On luonnollista, että uskova ihminen huolestuu toisen puolesta, jos hän huomaa, että joku ei ymmärrä/ usko Raamatun perusopetuksia siitä, miten Jeesus on tie, totuus ja elämä ja vain Jeesuksen kautta voi pelastua, On ymmärrettävää, että uskova haluaa tällöin auttaa lähimmäistään Raamatun sanoman tuntemukseen. Raamatun mukaan meillä on sitä paitsi velvollisuuskin opettaa ja varoittaakin toisia ja vetää heitä Jumalan seuraajiksi ja Jumalan tuntemukseen sekä oikaista, jos he ovat ajattelussaan mennneet harhapoluille.
Jumala ei tosiaankaan vastaa rukouksiimme aina niin kuin meistä tuntuisi helpoimmalta ja mukavimmalta. Hän voi joskus vastata niinkin, että joku ystävä, tuttu tai jopa tuntematon antaa meille uusia näkökulmia tai oikaisee ajatteluamme. On rakkautta, sekä Jumalalta että lähimmäisiltä, että Raamatun opetuksia ja Jumalan tahtoa tuodaan esiin. Jumala on antanut Raamatun meille kompassiksi elämäämme. Vain omiin pähkäilyihimme nojautumalla emme löydä Jumalan tahtoa emmekä voi ymmärtää vastauksia moniin syvällisiin kysymyksiin. Raamattu kuitenkin vastaa esim juuri siihen, pelastuvatko kaikki ja mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, millaista moraalia meidän pitäisi noudattaa jne. Omin järkeilyin voimme päätyä hyvin kauas Jumalan tahdon seuraamisesta. Onneksi meille on annettu Raamattu, johon voimme nojautua. Kun rukoilemme Jumalaa, Hän vastaa tavalla tai toisella ja voi johdattaa meitä eteenpäin tahtonsa mukaisesti, kunhan vain pyrimme tarkasti kuuntelemaan Häntä. <3
Äskeinen kommentti on kyllä todella surullinen piste.
VastaaPoistaG
Toisin kuin G:n mielestä minusta tuo hänen kritisoimansa kommentti on ILOINEN sanoma Jeesuksesta ja Hänen ihanasta pelastustyöstään meidän kaikkien ihmisten puolesta. Juuri näinhän asia on! Meidän täytyy vain uskoa Jeesukseen henkilökohtaisena pelastajanamme ja seurata Häntä niin ikuinen hieno tulevaisuus odottaa meitä.
PoistaNiin kuin Yksiksen bloggauksesta ja eri kommenteista käy ilmi, ihmisillä on erilaisia uskonkäsityksiä ja osa ihmisistä ei usko edes ollenkaan Jumalan olemassaoloon. Tälläinen asiaintila on kerrottu ja ennustettu Raamatussakin. Osa ihmisistä pyrkii perustamaan uskon käsityksensä Raamatun opetuksiin, osa taas tykkää mennä musta tuntuu-tyylillä. Mikäli ihminen haluaa uskoa Raamatun Jumalaan ja Jeesukseen, Raamatun ja Jeesuksen opetusten mukaan totuus löytyy Raamatusta. Niinpä on nimenomaan tärkeää, että uskovat perustelevat hengelliset näkemyksensä Raamatulla, muutenhan mennään ihan mutu- eli musta tuntuu- linjoille ja silloin ei hengellisille ajatuksille löydy kunnon pohjaa Jumalan sanasta. Juuri Jumalan sana Raamattu on annettu meille mittariksi sille, mikä on oikein ja mikä väärin, mikä on Jumalan tahto ja Hänen näkemyksensä.
VastaaPoistaMutu-tuntumalla millekään asioille ei saa mitään vakaata ja vakuuttavaa pohjaa ja ei varsinkaaan isoille, tärkeille asioille. Kuka pitäisi uskottavana ja luotettavana kirurgia, joka leikkaisi ilman, että on tarkasti perehtynyt anatomian ja kirurgian oppikirjoihin? Tuskin kukaan. Miksi kenenkään kannattaisi ottaa vakavasti ajatelmia ja tuntoja, joita hengellisistä kysymyksistä heräilee, mikäli henkilö ei ole perehtynyt syvällisesti Jumalan sanaan ja tunne ja usko siihen. Jeesuskin nojasi Jumalan sanaan ja kannusti muitakin perustamaan uskonsa Raamatun opetuksiin. Raamatun itsensä mukaan Jumalan tuntemus nousee Raamatun tuntemuksesta. Se kirja on sitä varten tehty, että Jumala opettaa meidät tuntemaan itsensä ja tahtonsa ja sen kuinka Häntä seurataan. Raamattu itse kertoo, että Jumala on aikaansaanut Raamatun sisällön inspiroimalla kirjoittajat kirjoittamaan Raamatun tahtonsa mukaiseksi.
Saahan sitä kukin vapaassa maassa uskoa mihin ja miten tahtoo, mutta Raamatun Jumalan todellinen tuntemus perustuu kyllä Raamatun tuntemukseen. Ei siis ihme, että Raamatussa kannustetaan meitä tutkimaan innolla ja tarkasti Raamatun sanaa ja opettamaan sitä päivittäin lapsillemmekin. Näin joulun lähestyessä onkin mainio tilaisuus tuoda lapsille esille Raamatun opetusta Jeesuksen merkityksestä meille kaikille ihmisille. Jeesus ei syntynyt turhaan maan päälle ja Hän ei kuollut turhaan ristillä. Hän kuoli, jotta me voisimme pelastua ja elää ikuisesti onnellisina Jumalan yhteydessä. Kiitos siitä Isälle ja Pojalle!
Kunnioittakaa bloggaria ja paasatkaa keskenänne. Ärsyttävää luettavaa nuo jeesustelut ja usko siihen, että vain yksi tapa uskoa on oikea. Katolilaiset ja evankelilaiset uskovat eri tavalla. Raamattua paljon vanhemmat uskonnot, hindi ja muslimien uskonto perustuu samaan hyvän Jumalan uskoon. Sama asia, eri nimitys ja eri kulttuuri ja perinne.
VastaaPoistaUskon ja ajattelen hyvin samalla tavalla kuin Yksis ja koen haasteita kunnioittaa erilaisuutta kun luen jyrkän ehdottomia besserwisser-kommentointia.
Rauhaa ja rakkautta.
Itseasiassa esim hindit, muslimit, buddhalaiset ja kristityt eivät todellakaan usko samaan hyvään Jumalaan.
PoistaEsim buddhalaiset eivät usko Jumalan olemassaoloon ollenkaan vaan he luulevat , että ihminen lopulta valaistuu ja pääsee jatkuvien uudelleen syntymien kiertokulusta vapauteen ja nirvanaan eli yhteyteen koko maailmankaikkeuden kanssa. Hindut taas uskovat tuhansiin eri jumaliin, joista monet ovat pahoja ja julmia. Muslimit taas uskovat Allahiin ja heidän ns Pyhän kirjansa opit ovat hyvin ristiriidassa Raamatun Jumalan antamien opetusten ja ohjeiden kanssa. On myös lukemattomia muita pakanauskontoja, joitten käsitys ja opit jumalasta poikkeavat suuresti siitä, millaiseksi tosi Jumala on itsensä Raamatussa ilmoittanut.
Katoliset ja evankeliset sen sijaan todellakin uskovat samaan Raamatun Jumalaan, Luojaamme ja Jeesukseen pelastajanaan. Vaikka he eivät kaikista vähemmän keskeisistä Raamatun teemoista ajattelekaan täysin samoin, kukaan ei ole täällä väittänytkään, etteikö sekä evankelisissa että katolisissa olisi uskovia, jotka ovat ottaneet Jeesuksen pelastajanaan vastaan ja seuraavat Häntä ja voivat todellakin pelastua Häneen uskomalla.
Raamatun itsensä mukaan vain Jeesukseen pelastajanaan uskovat pelastuvat. Ei sitä faktaa ole pakko uskoa, mutta jokainen, joka Raamattua alkaa lukea, huomaa tämän opetuksen sieltä.Sitä kerrataan ja korostetaan pitkin Raamattua. Jokainen sitten valitsee uskoo sen opetuksen vai ei ja haluaako ottaa Jeesuksen pelastajanaan vastaan vai ei. Jos Raamatun sanoman esille tuominen on jeesustelua, niin sitten ainakin minä jeesustelen oikein hyvillä mielin ja varsinkin innostun siitä erityisesti näin Jeesuksen syntymää kunnioittavana ja muistelevana aikana eli joulun lähestyessä.
Raamatussa on aina kannustettu keskusteluun hengellisistä teemoista. Sitähän Jeesus itsekin jatkuvasti teki ja kannusti siihen seuraajiaankin. :)
Arvaan mitä tää ehkä saa aikaan, mutta hitsit, just olin sanomassa, että tuo mitä Yksis uskostasi kirjoitit oli järkevintä, mitä olen ikinä uskonasioista kuullut. Ja mä olen kuullut...paljon.
VastaaPoistaVähän nämä jotkut kommentit nyt himmensi tätä kokemusta, mutta sallitaan sananvapauden hengessä :)
"Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän." Tämä on pienoisevankeliumi eli Raamatun ydin ja löytyy Johanneksen evankeliumista 3:16.
VastaaPoistaVoimme pelastua ottamalla vastaan Jeesuksen henkilökohtaisena pelastajanamme. Jos sanoisin vain, että Jeesus olet hyvä tyyppi ja kiva, jos antaisit mulle kaikkea hyvää, mutta ethän sä mua miltään pelastanut, kieltäisin Jeesuksen ristinkuoleman arvon ja Raamatun sanoman ytimen. Jeesushan voi pelastaa meidät kadotukselta, jos vain otamme hänet vastaan!
Kyllä jo Raamatun kirjoittamisen aikaan oli olemassa lukemattomia muita uskontoja ja Raamatussa puhutaan niistä epäjumalan palveluksen muotoina, joista tosi Jumalan palvelijoiden tuli pysyä kaukana. Oli Baalin palvontaa, oli uskontoja, joissa lapsia uhrattiin epäjumalille ja uskontoja, joissa kumarrettiin kuolleita puupökkelöitä jumalina.Nykyäänkin on lukemattomia epäjumalanpalveluksen muotoja. Onneksi moni ihminen on lähtenyt niistä ja löytänyt Jeesuksen seuraajaksi.
On olemassa tosi Jumala, Luojamme, ja on olemassa Hänen vastustajansa Paholainen, joka yrittää eksyttää ihmiskuntaa, jotta ihmiset eivät löytäisi tosi Jumalan yhteyteen. Raamatun mukaan Paholainen on epäjumalanpalvonnan taustavoimana. Hän saa aikaan kaikkea sekaannusta maailmassa. Sen sijaan rakkaudellinen Luojamme vetää meitä kaikkia puoleensa ja haluaa, että löytäisimme Hänen luokseen. Raamatun ja lähetystyön sekä ystäville todistamisen avulla jo miljoonat ovatkin löytäneet Jumalan ja seuraavat Jeesuksen askeleissa.
Raamatullisessa uskossa on tiettyjä ydinasioita, jotka ovat pelastuskysymyksiä. Sitten on ns kehällisiä kysymyksiä, joista ajatellaan eri lailla esim helluntalaisten, anglikaanien, luterilaisten jne keskuudessa. Se ei kuitenkaan ole oleellisinta, vaan monista eri kirkkokunnista ja seurakunnista löytyy Jeesuksen henkilökohtaisena Vapahtajanaan ja pelastajanaan vastaanottaneita ihmisiä, jotka ovat pelastuksen tiellä. Jeesus on korkein tuomari, joka viimeisellä tuomiolla jakaa ihmiset vuohiin ja lampaisiin, kadotukseen tai taivaaseen meneviin. Kaikille ihmisille on tarjolla tilaisuus ottaa Jeesus henkilökohtaisena pelastajanaan vastaan. Jumala on rakkaus, mutta rakkaudellinen Jumala asettaa myös rajoja ja antaa ohjeita ja käskyjä. Yksi niistä on karttaa kaikkea epäjumalanpalvelusta, joten ei Raamatun mukaan ole sama miten uskoo ja mihin uskontoon kuuluu. Raamatusta löytyy ohjeet siitä, miten Jumala toivoo ja odottaa meidän ihmisten toimivan ja tekevän valintoja. Hän ei ole jättänyt ihmisiä vaille ohjausta. meidän tulee vain ottaa se ohjaus vastaan.
Oli mielenkiintoista lukea rehellistä pohdintaa. Vahvoja ja varmoja mielipiteitä eri äärilaidoista löytyy paljonkin, mutta harvemmin kukaan myöntää inhimillisen epävarmuuden ja sen ettei tiedä ja epäilee.
VastaaPoistaHarmittavaa että kommenteissa on taas neuvottu kuinka pitäisi uskoa oikein. Varsinkin kun juuri kirjoitti että välttelee aihetta koska ei jaksa sitä jokakertaista hyökkäystä jossa jyrätään ja tuputetaan (hyvää tarkoittaen tai paheksuen). Lukiko joku sen kutsuksi vai mitä? Voisiko joskus vaan elää ja antaa toistenkin?
Yksis, toivottavasti kirjoitat jatkossakin!
T.yksi blogisi ahkera lukija, ensikertaa kommentoiva
Kappas! Minä taas olen ollut ollut huomaavinani täysin päinvastaista eli että nykyään harva uskaltaa myöntää olevansa jostain hengellisestä asiasta jotain tiettyä selkeää mieltä. Suurin osa tuntemistani ihmisistä kertoo, ettei oikein tiedä tarkkaan mitä ajattelisi.
PoistaRiippuu varmaan siitäkin millaisia ihmisiä tuntee ja missä piireissä liikkuu. Varmasti on niitäkin, jotka ovat monista asioista varmoja, mutta itse olen elämässäni törmännyt paljon useammin ajattelussaan epävarmoihin ihmisiin. Ainakin mitä tulee maailmankatsomuksellisiin kannanottoihin. Tokihan ihmiset tietävät usein tykkäävätkö ruisleivästä vai vehnäleivästä. :)
Mutta joo. Kiva ja kiinnostava aina lukea Yksiksen mielipiteitä lähes aiheesta kuin aiheesta. :)
Mun mielestä hengellisistä ja uskonnollisista asioista keskusteleminen ei ole Suomessa kovin yleistä paitsi ehkä tosi läheisten ystävysten kesken. Niinpä niitä vahvoja ja varmoja mielipiteitä uskontoon liittyen ei mielestäni usein kuule. Joitain neutraalia joskus ehkä enintään tyyliin:käytiin kuuntelemassa joululauluja kirkossa tai oltiin kastejuhlassa.
PoistaUskossa oleviin uskostaan todistaviin voi kyllä joskus törmätä.Ainakin Helsingissä kadunkulmissa voi olla kitaran säestyksellä laulavia uskovaisia, jotka keskustelevat halukkaitten kanssa aiheesta ja jakavat kutsuja hengellisiin tilaisuuksiin. Mutta aika vähän ihmiset Suomessa muuten esittelevät hengellisiä mielipiteitään satunnaisissa keskusteluissa ja illanvietoissa. Olen käsittänyt, että USA:ssa olisi tavallisempaa ihan normi-illanvietoissakin ja kyläilyreissuilla puhua hengellisistä teemoista.
Keskustelupalstoilla ja blogeissa voi Suomessakin netistä kyllä löytää keskustelua monista aiheista ja myös hengellisistä aihepiireistä. Tällöin varmasti löytyy vahvojakin kannanottoja ja mielipiteitä. Mutta ihan tavallisissa keskustelutilanteissa livenä suomalaiset ovat yleensä varsin vaitonaisia uskonnollisista mielipiteistään ainakin mitä minä olen huomannut ja jos jotain sanovatkin niin yleensä vain varsin epävarmoja ja neutraaleja kannanottoja.
Ihan totta, voi ollakin että suurimmalla osalla ei ole jotain vahvaa mielipidettä.
PoistaEhkä se yleinen mielikuva minulla on vääristynyt. Voihan olla, että ne ihmiset, joilla on se vahva mielipide suuntaan tai toiseen pitävät todennäköisemmin enemmän ääntä, kuin ne jotka kokevat ettei heillä ole kaikkeen vastauksia. Hmmmm.
Nykyään pidetään yleisesti jotenkin hienona ja ihailtavana sitä, että ihmiset kertovat että uskovat ihan omalla tavallaan ja kaikki käy. Mitään auktoriteettia kuten Raamattua ei juurikaan kunnioiteta. Kunnioitetaan yleensä vain sitä omaa tunnetta ja sitä miten itsestä tuntuu mukavimmalta ajatella.
VastaaPoistaJos joku uskaltautuu tunnustamaan, että on tullut siihen tulokseen, että kunnioittaa ja uskoo jotain auktoriteettia kuten Raamattua ja pitää sitä oikeana tapana elää, nousee usein paheksunnan ryöppy. Miten kukaan uskaltaa sanoa, mikä on muka oikein ja mikä väärin. Kaiken pitäisi olla vain suhteellista ja mistään ei saisi olla varma. Olisi hyväksyttävämpää ja hienompaa sanoa, että eihän sitä voi tietää. Oikeasti sellaista kaiken suhteellistavaa ja epävarmana pitävää ajattelutyyliä nykyään ihaillaan laajalti ainakin Suomessa, USA:sta en niin tiedä.
No, Jeesus uskalsi sanoa mikä on oikein ja mikä väärin. Jeesus rohkaisi uskovia rohkeuteen olla erilaisia ja kertoa uskonsa perusteista ihmisten keskellä, vaikka nämä silloinkin paheksuivat hänen seuraajiaan. Jeesuksen aikoina ei ollut muodikasta kannattaa Raamatun periaatteita ja seistä Jeesuksen opetusten takana. Jeesus ennustikin, että niinkuin häntä oli vainottu niin hänen tosi seuraajiaankin tullaan vainoamaan. Niin on tänä päivänäkin. Islamilaisissa maissa kristityt pääsevät helposti hengestään ja taas länsimaissa tunnustavat, uudestisyntyneet kristityt, jotka eivät mene valtavirran yleisesti hyväksytyn moraalin ja lähes kaiken suvaitsevan asenneilmaston mukaan, saavat usein pilkkaa ja halveksuntaa osakseen.
Itse nostan hattua niille, jotka uskaltavat tunnustaa arvostavansa Raamatun auktoriteettia ja uskovansa sen kirjan opetuksiin ja haluavansa seurata tarkasti Raamatun ohjeita. Sellainen elämäntapa ei tee ihmisestä suosittua, mutta uskosta onkin Raamatunkin mukaan maksettava oma hintansa. Mutta on se sen arvoista ja kertomalla uskostaan voi auttaa toisiakin, mikä on aina arvokasta.
M
Suomessa tuollainen sun Yksis edustama ajattelutapa lähes kaiken uskoon ja uskontoon liittyvän epävarmuudesta ja suhteellisuudesta on se yleisin ajattelutapa. Kuinka asianlaita on USA:ssa? Onko se sielläkin yleistä?
VastaaPoistaKiinnostava bloggaus kommentteineen! Jännä huomata sekin, että vaikka olet asunut jo kauan Yhdysvalloissa, ajatuksesi hengellisistä asioista ovat hyvin yhtenevät suomalaisten valtavirran kanssa. Täällä Suomessa suurin osa uskoo, että on olemassa Jumala tai ainakin jokin korkeampi voima ja kuoleman jälkeen on ehkä jotain. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan muuten oikein usko Raamatun opetuksiin ja oppeihin vaan on kukin kehitellyt oman versionsa, joka ei ole yleensä kovin tarkka vaan aika epävarma.
VastaaPoistaMoni myös Suomessa ajattelee, että ei ole niin väliä mihin uskoo vaan on varmaan ihan ok olla hindulainen tai joku muukin ja jos jotkut voivat pelastua jostakin (jos on jotain josta pelastua) niin eiköhän saman tien sitten kuitenkin kaikki pelastu. Tälläinen ajattelu on hirveän yleistä.
Tietääkseni Yhdysvalloissa on Suomea paljon enemmän niitä, jotka oikeasti uskovat siihen, mitä Raamattuun on kirjoitettu ja pitävät Raamatun opetuksia oikeasti Jumalalta tulleina. Suomessa siis Yksis kuuluisit perusvaltavirtaan ajatuksinesi kirkkoonkin kuuluvien joukossa. Suomessahan suurin osa kuuluu kirkkoon jo lapsikasteensa perustella. Mutta ehkä Yhdysvalloissa olet ennemminkin vähemmistössä kirkkoon kuuluvien joukossa tuolla ajattelutyylilläsi? Niin voisi olla, en tosin ole varma. Olisi kiinnostavaa lukea aiheesta lisää.
Eli miten kristillisiin uskontoihin kuuluvat tuttavasi yleensä ajattelevat näistä bloggaamistasi asioista? Miten omassa seurakunnassasi? Onko seurakunnallasi jokin tietty virallinen linja (esim vanhimmiston linjaama) esim siihen onko olemassa taivas ja kadotus ja pelastuvatko kaikki? Miten oman seurakuntasi jäsenet yleensä ajattelevat näistä asioista, onko paljon eriäviä linjoja vai joku yleisin ajattelutapa? Onko teillä siellä Yhdysvalloissa paljon tapana keskustella tuttavapiirissä hengellisistä asioista ja miten ajattelutapaasi on suhtauduttu?
Yhteen aikaan kirjoittelit enemmän kirkossa käynneistänne. Niistä oli kans mukava lukea. Vieläkö olet työelämässä ollessasikin ehtinyt sunnuntaisiin jumalanpalveluksiin lastesi kanssa? Jos saa kysyä, uskooko miehesikin Jumalan olemassaoloon ja onko teillä toisianne muistuttavat ajattelutavat hengellisistä asioista? Onko sulla paljon läheisiä ystäviä seurakunnastasi? Itselläni suuri osa ystävistäni on mun omasta seurakunnasta.
VastaaPoistaYks seurakunta-aktiivi
Religion is for people who are arfaid of going to hell. Spirituality is for those who have already been there. -Vine Deloria, Sioux
VastaaPoistaBuddha was not a buddhist. Jesus was not a christian. Muhammad was not a muslim. They were teachers who taught love. Love was their religion.
Uskonnot ovat täysin väärinymmärtäneet Jeesuksen opetukset ja käyttävät siksi väärin niitä.
Hmmm...helppo heittää tuollaisia ajatelmia, mutta löytyisikö edes yhtään perustetta?
PoistaRaamatun mukaan pakanauskonnot eivät tuo maailmaan mitään hyvää, vaan valhetta, harhaa, surua ja usein myös väkivaltaa. Jeesus opetti seuraajiaan noudattamaan Raamatun ohjeita ja uskomaan yhteen tosi Jumalaan ja palvomaan vain Häntä. (Jo aikaisemmin kymmenessä käskyssä kiellettiin muiden jumalien palvominen .) Jumala on rakkaus, mutta hänen vastustajansa paholainen ei ole, vaan paholainen on täynnä vihaa ja pahuutta. Saatana saa kaikkea pahaa ja sekaannusta aikaan...myös vääriä epäjumalan/epäjumalien palvontaan keskittyviä uskontoja ja ateismin leviämistä. Raamatussa myös kerrotaan että Saatana osaa tekeytyä valon enkeliksi ja samoin tämän palvelijat. Raamatun mukaan kristittyjen tulee olla tosi tarkkoina, jotta erottaisimme pahan ja hyvän, oikean ja väärän, valheen ja totuuden.
Jeesus oli ja on suurin opettaja. Hän ei epäonnistunut jumalallisten viisauksien opettamisessa ja eteenpäin välittämisessä,vaan Jumala itse huolehti, että kaikki tärkeä ja oleellinen tieto, minkä tuli siirtyä eteenpäin, tuli todellakin kirjatuksi Raamattuun. Jeesus antoi myös lähetyskäskyn:
Lähetyskäsky:
16 Kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja nousivat vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. 17 Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. 18 Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. 19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen 20 ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Matt 28. luvusta)
Jeesus tiesi, että lähetyskäskyn toteuttaminen ei tule epäonnistumaan vaan hänen seuraajansa opettavat Raamatun totuutta eteenpäin ja Jeesuksen seuraajia tulee jatkuvasti lisää. Monista ateisteista ja pakanauskontoihin kuuluvistakin on tullut uskovia kristittyjä. Näin on käynyt kunniaksi Jumalalle . Nykyään jo miljoonat ovat uskossa ja seuraavat Jeesuksen askeleissa hänen opetuksiaan ja omaavat läheisen suhteen Jumalaan. Raamattu on kompassi, joka kertoo meille ihmisille, mikä on oikein ja väärin.
Osa kristityiksikin itseään kutsuvia voi toki olla harhapoluilla kuten Raamatussa ennustettiinkin ja miljoonat pakanauskontoihin yms kuuluvat ja ateistit ovat harhapoluilla, mutta varmasti jo miljoonat ihmiset nykyään elävät uskossa ja läheisessä henkilökohtaisessa suhteessa Jeesukseen ja saavat Hänen hyväksyntänsä. Ei Jeesus epäonnistunut työssään. Hän on meidän seuraajiensa elämässä läsnä tälläkin hetkellä ja Jumalan tahto, jota haluamme toteuttaa, ilmenee Raamatusta, Jumalan inspiroimasta ohjekirjasta elämäämme.
T:Jeesuksen henkilökohtaisen pelastajanaan vastaan ottanut uskova