Siirry pääsisältöön

välillä on välipäiviä

Joulu tulee jo korvistakin. Joulua on nyt vietetty marraskuun loppupuolelta ja on hyvä aika pistää pillit pussiin, kantaa kuusi pihalle ja huokaista helpotuksesta. Fredde surffaa netissä tuolia joulukuusen paikalle, tietänette että joulukuusi jättää paikalleen tyhjyyden, sellaisen mikä pitää "tietysti" täyttää. Kyllähän toi Herman Millerin tuoli mullekin kelpais, mut mä haluan myös tyynyn. Sen tyynyn kippaisin kuitenkin mieluummin sohvaan kuin tohon Eamesiin.

Herman Miller Eames

Nää Alexandra Fergusonin tyynyt on aivan mahtavia!


Kinkku dumpattiin eilen vikalla jouluvierailulla suomalais-bulgarialais-hollantilaiseen perheeseen. Siellä se sai hyvän uuden kodin ja tukun innokkaita syöjiä. Sillä samaisella vierailulla sen vastapuolen isä ja äiti hengästyi ja huokaisi helpotuksesta kun me kärrättiin meidän villieläinlauma lopulta pihalle. Niitten kiltit tyttölapset kun otti ihan kiitettävästi vauhtia meidän apinoista.




Kirkossa pappi totes kieliposkella että tänä sunnuntaina täällä on vaan tosiuskovaiset, onhan takana ensin sunnuntaijumalanpalvelus, sen jälkeen joulukirkko akselilla tiistai-keskiviikko ja nyt sunnuntaina TAAS jumalanpalvelus. Henkilökohtaisesti joudun toteamaan että nautin suuresti näistä hiljaisemmista sunnuntaista. Jouluna meidän kirkossa oli vajaat 5000 ihmistä kuuntelemassa joulun evankeliumia.

kirkon uusi siipi valmistuu tammikuun loppupuolella


Joululoma on haastavaa aikaa lapselle joka nauttii eniten niistä normaaleista arjen rutiineista. Meillä riidellään, kiukutellaan ja itketään paljon. Yritän olla osallistumatta. Joulu oli liikaa K:lle, joululoma taas on aivan liian suuri kokonaisuus M:lle.

Muistan miten joskus vuosia sitten luin suomalaisesta kansanedustajasta, joka oli adoptoinut lapsen kiinasta. Tai siis oikeastaan luin sen kansanedustajan blogia. Lapsi oli tähtitieteellisen fiksu ja filmaattinen ja totaalisen poikkeava, kun osas syödä puikoilla. Mietin jos silloin – lapsettomana – että eihän siinä kai nyt mitään hirvittävän kummaa ole jos kiinalaisessa lastenkodissa kasvanut lapsi syö ruokansa kahdella tikulla, mietin oliko toinen koskaan haarukkaa nähnytkään.




Lauma ei syö makaronilaatikkoa. Lauma ei syö kalakeittoa. Lauma ei syö nakkikastiketta tai makkarakeittoa. Lauma laskeutuu joulusta takaisin arkeen syömällä sitä niitten tavallista, teen niille sukiyakia ja kasvistempuraa. Elämä hymyilee meille hetken ennen seuraavaa kohtuuttomalta tuntuvaa estettä. 



En ole liittynyt sen enempää tipattomaan kuin tipalliseenkaan tammikuuhun. Pärjään edelleen oikein hyvin ilmankin. Viiniä ja olutta kuluu tasaiseen tahtiin vuoden jokaisena päivänä, enkä tarvitse myöskään ryhmää muistuttamaan nestetasapainon tärkeydestä. Kiitos vaan.

sain synttärilahjaks päärynän

jannut ja niitten joululahjatabletit

M piirsi kuvan K:sta




Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pikkuinen kullanmurunen, olet kamala

Partioliivin juhlakuntoon saattamiseen tarvitaan viiniä. Näillä läpysköillä kun on tarkka järjestys ja tarkat paikat liivinssä. Me telttaillaan. Tai oikeastaan minä ja kaksi lasta telttaillaan – olkkarin lattialla, koska kuka nyt tuolla karhujen ja kojoottien seassa nukkuis takapihalla – se kolmas lapsi ulostettiin käytöshäiriön takia teltasta joskus kymmenen pintaan, ja nukuttuaan ensin yläkerrassa faijansa kainalossa se pelaa nyt Minecraftia onnellisena omasta rauhasta. Kaksi telttailijaa nukkuu vielä. Tilanteen autenttisuuden lisäämiseksi alakerran ikkunat on apposen auki ja mä juon aamukahviani villapaidassa – ihan kuin oikealla leirillä. Tosin kahvi tulee keittimestä ja takapuolen alla on tuttu tuoli. Kohta ne mussukat kömpii ulos teltasta ja puolisen tuntia siitä on ihan mahdollista että kaipaan taas maanantaiaamua ja tyopaikan tasapainoista rauhaa. Mun mielikuvissa aamu on sellainen mukavan seesteinen, tehdään yhdessä ja meillä on kivaa... Käytäntö on osoittautunut olem...
Lue lisää

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...
Lähetä kommentti
Lue lisää