Siirry pääsisältöön

silmälaseja, onnettomuuksia ja joulunhenki

Fredde - tästä päivästä eteenpäin L saa olla Fredde mun valistuneen ymmärryksen mukaisesti - kävi aamusta hammaslääkärissä puhdistuttamassa purukalustonsa joulukuntoon ja vetäytyi sen jälkeen yläkertaan kera puhelimen ja muutaman tietokoneen. Kahdesti me taidettiin törmätä siihen ennen iltaseiskaa, se oli ratkaissut sillä aikaa jonkun koko maapallon tietokonesysteemejä pyörittävän ongelman. Hyvä niin, tulkoon joulu, ja jatkukoon tietojenkäsittely koko maailmassa.

Me sen sijaan käytiin aamusta M:n kanssa silmälääkärissä, korjautettiin samalla – ilmaiseksi – rikkimenneet lasit, tilattiin uudet silmälasit M:n valinnan mukaan ja törmättiin samalla naapurin nuorikkoon, joka näemmä nykyään työskentelee meidän silmälääkäriasemalla. M oli innoissaan, ja nautiskeli suunnattomasti uusien lasien valinnasta. Allekirjoittanut oli vähän hämmentynyt kun rinsessa valkkas itselleen mutsinsa silmälasit, violeteilla sangoilla, mutta lasten koossa vaan. Silmälasit muuttui lukulaseista ainalaseiksi ja se huomioitiin valitsemalla ne itsestään tummentuvat aurinkolasilinssit, plussaa sillä on +1.75, enemmän kuin allekirjoittaneella ikänäköä.



nää on mun lasit, M saa samat OGI:n lasit violeteilla sangoilla

Uusia silmälaseja me juhlistettiin Starbusckissa todeten ettei siellä nykyään ole ainuttakaan herkkua jota meidän lauma vois syödä. Kaikessa, siis ihan kaikessa on maitoa... kysyn vaan, meidän lapsukaiset kun ei ole ainoita jotka ei voi tai halua käyttää maitotuotteita tai välttävät syystä tai toisesta maitoproteiinia. Onhan siellä piru vie otettu pähkinäallergisetkin ja gluteiinittomat huomioon!!!



Silmälääkärin jälkeen me rakennettiin legoista ravintola ja junatalli, ja syötiin luova lounas, josta joku ystävällinen vois – kiitos! – ojentaa mulle ystävällisesti sen vuodenmutsi pokaalin.





Iltapäivästä ne halua ajaa pyörällä puistoon, tai siis M ja K halus, O käveli. Puolisentuntia myöhemmin soitin ensin Freddelle ja pyysin sitä hakemaan meidät kun kynnelle kykenee, ja sen jälkeen neuvottelin lastenlääkäriaseman sairaanhoitajan kanssa M:n vammojen vakavuudesta. Otin lääkäriajan alkuillaksi ja peruutin sen tuntia myöhemmin jalan ollessa taas käyttökelpoinen.



jossakin kaukaisuudessa - vasemmalla - pinkki M

kipee...

kävelee nuoralla

oppii kiipeämään

kiipee lisää

...ja lisää

...ja vuoden valokuva, tässä se meinaan putoo...



Myöhemmin me katsottiin elokuvaa, O oppi makaamaan sohvan selkänojalla sisarustensa tavoin, ja me käytiin M:n kanssa kahdestaan ruokakaupassa ja ihailemassa jouluvaloja joulunhengen saatua selvästi henkisen yliotteen mun rakkasta tyttärestä. Joulunhengen yliote kun ilmenee jatkuvana riitelynä, kimakkana huutona ja jannujen kiusaamisena. Joulunhenkeä piti siis vähän ravistella ja lopulta me saatiin tilanne taas tasapainoon. 

uusi taito on uusi taito, oli se miten vähäinen hyvänsä

M irtaantuu liiallisesta joulunhengestä askartelemalla

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää