Partioliivin juhlakuntoon saattamiseen tarvitaan viiniä. Näillä läpysköillä kun on tarkka järjestys ja tarkat paikat liivinssä. Me telttaillaan. Tai oikeastaan minä ja kaksi lasta telttaillaan – olkkarin lattialla, koska kuka nyt tuolla karhujen ja kojoottien seassa nukkuis takapihalla – se kolmas lapsi ulostettiin käytöshäiriön takia teltasta joskus kymmenen pintaan, ja nukuttuaan ensin yläkerrassa faijansa kainalossa se pelaa nyt Minecraftia onnellisena omasta rauhasta. Kaksi telttailijaa nukkuu vielä. Tilanteen autenttisuuden lisäämiseksi alakerran ikkunat on apposen auki ja mä juon aamukahviani villapaidassa – ihan kuin oikealla leirillä. Tosin kahvi tulee keittimestä ja takapuolen alla on tuttu tuoli. Kohta ne mussukat kömpii ulos teltasta ja puolisen tuntia siitä on ihan mahdollista että kaipaan taas maanantaiaamua ja tyopaikan tasapainoista rauhaa. Mun mielikuvissa aamu on sellainen mukavan seesteinen, tehdään yhdessä ja meillä on kivaa... Käytäntö on osoittautunut olem...
Ihan huippu blogilöytö, ilmoittaudun ilolla lukijaksi. :) Ensinnäkin sain ihanaa vertaistukea lukiessani arjestasi erityislasten vanhempana. Meillä on 8-vuotiaalla pojalla just tutkimukset menossa, että missä mättää. Normimeininkiä hänen kanssa ei todellakaan ole. Eka diagnoosi jo saatu psykan puolelta, mutta luulen etta neurologisellakin puolella jotain on... Neljä muutakin lapsukaista löytyy. Muut on ihan jees, mutta 3,5-vuotiaasta alkaa löytyä tuttuja piirteitä. Hmmm..... ;)
VastaaPoistaToisekseen blogiisi tuo ihanan mausteen se, että asut Amerikassa. Omia rakkaitani (vanhemmat, sisaruksia, sukua...) asuu sielläpäin liuta ja sitä kautta oon ihastunut itekkin maahan.
Rentouttavaa ja nautinnollista joulunaikaa teille!
Olipa ihana hyvänmielen kommentti. Kiitos ja ihanaa joulua!
PoistaNiin ja vielä... voimia siihen raskaaseen selvittelyvaiheeseen.
PoistaMeillä diagnooseista on ollut ihan valtavasti "iloa" kun ollaan niitten myötä pystytty hakemaan itsellekin tietoa ja sitä kautta myös ymmärrystä lasta kohtaan. Kannustan aina jokaista joka vähänkin miettii näitä asioita viemään laspen ongelmia rohkeasti eteenpäin ja hakemaan aupa.
Hyvää Joulua! Ja suuret kiitokset blogistasi, joka tuo vuoden jokaiselle päivälle iloa ja ajatuksia. Onnellista Uutta Vuotta myös! Olkoon vuosi 2015 yhtä ihana kuin tämä kulunutkin - elämänmakuinen siis. Terkut Haartman instituutista, jossa käyn töissä. ;)
VastaaPoistaKiitos Jutta! Hyvä kun pidät yllä suomalaisen lääketieteen perinnettä. Vuosi 2014 oli hyvä vuosi, toivottavasti 2015 tulee tosiaan olemaan yhtä hyvä, ihana ja elämänmakuinen - myös siellä :)
Poista