Siirry pääsisältöön

hömpötyksiä



Täällä meidän kylillä väri on nyt violetti. Voi se ehkä olla sellainen polttava pinkkikin, mutta useimmiten se on violetti. Ei mikään pehmeän huomaamaton munakoiso, vaan ihan aito ja rohkea väri, sellainen kuin lupiinin kukka.

Sitä on kaikilla. Lapsista vanhuksiin. Osalla kokonaan, useimmilla raitoina tai dippauksena, mutta violettia sen on oltava. Fredden töissäkin violetti on päivän väri ja ainakin viidellä M:n koulun vanhemmalla on violetti raidotus tai dippaus. O:n koulukaverin äidin hiukset on kokonaan violetit.

Naamis täyttyy violeteista väripurkeista ja valokuvista kotikokeilun tuloksista. Yks tekee koolaidilla, toinen punaisella hiusvärillä valkaistuun. Kolmas on tilannut netistä violettia. Mäkin tiedän jo, että ensin pitää valkaista jotta se kirkas väri tarttuu myös kirkkaana. Kampaajan varauskirjat täyttyy värjääjistä, pitää saada violettia tukkaan. Kosmetiikkaliikkeistä saa poispestäviä pikavärejä, niitä jotka voi aina iltaisin pestä pois.

Leikkasin eilen M:n tukan. Siinä tuolilla istuessa sekin kysyi voisko se saada violetteja raitoja. Kylppäriin ilmestyy samaan aikaan O joka sanoo et sekin haluu. Tottahan toki, leikkaus ja violetit raidat. Toiselle pelkät raidat.

Väistämättä tulee mieleen Hunger Games ja se miten mahdollisimman luonnoton oli in. Aamuisin levitän omiin hiuksiini sitä samaa violettia raitoina. Pitäähän munkin olla trendikäs violetti.



Kommentit

  1. Okei nyt mä tiedän minne mä kuuluisin ;) Hgissä näkee paljon värejä nykyisin kans, mutta outoa silti olen ainoa tuntemani henkilö, jolla on violettia. Itse asiassa kun mietin, niin en tunne ketään muuta väripäätä vaikka muutkin värit laskettais. Mun mieli havittelis jo lisäksi muita sävyjä, hot pinkkiä ja vähän enemmän tuhkanharmaata. Oon kohta joku my little pony.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unohdin mainita että O:n rinnakkaisluokan opettajalla on pinkit hiukset!

      Poista
  2. Jännä ilmiö kyllä! Mitenköhän äkkiä se menee ohi.. Liittyykö väri politiikkaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tällä kyllä nyt taida olla mitään tekemistä politiikan kanssa. Kyllä tää on ihan vaan muoti-ilmiö :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...