Siirry pääsisältöön

itse keksitty kiire

Tää viikko on ollut kohtuuttoman kiireinen. Roimin itseäni, koska ei kotiäidin elämä voi oikeesti olla kiireistä, ei ainakaan enää... PAKKO olla joku ajanhallinnallinen ongelma. Siis sellainen kuin eläkeläisillä... jos torstaina pitää käydä kaupassa vie se käytännössä koko torstain eikä keskiviikkonakaan voi kauheesti tehdä kun torstaina on kuitenkin se kauppareissu. Ei mulla oikeesti voi olla näin kiire! Eihän? Jotenkin vaan tuntuu että aina on ilta tai perjantai-ilta. Tänäänkin ON todistettavasti perjantai. Lasissa on ranskalainen kuiva rose ja kohta jannujen kummit jo kolkuttelee ovella. 

Okei myönnän. Torstaiaamuna lintsasin mun kiireisestä elämästä.  Kävin jokavuotisessa labrassa ja sen sijaan et olisin ajanut kiltisti kotiin, istuin ensin hyvän tovin kahvilassa nautiskelemassa ämpärillisestä lattea ja Kodin Kuvalehdestä. Edelleenkään en ajanut kotiin vaan kävin ostamassa illan lehtijutun tekoa varten meikkejä. Meikkikaupasta ajelin ostamaan itselleni kassillisen alusvaatteita ja sit olikin jo aika käydä hakemassa K koulusta. Tässä välissä me sentään ajettiin ruokakauppaan ja sieltä takaisin hakemaan O. O:lle lupasin jo aamulla että se pääsee lelukauppaan ostamaan legoja hammaskeijun tuomalla kakskymppisellä.




Se on pakko sanoa että kahden tunnin aamuhemmottelu tuli tarpeeseen ja siitä oli hyvä ponnistaa loppupäivään. Siellä alusvaatekaupassa ne myi mulle sellaiset keski-ikäisen naisen rintaliivit, joissa toppaus tulee rinnan alaosan sijasta rinnan päälle, siihen kohtaan jossa maan vetovoima on aikojen kuluessa tehnyt tehtävänsä. Kun paidan vetää päälleen on tissit taas oikeassa paikassa sen sijaan et ne on valahtaneet jonnekin missä niitten ei pitäis olla.

ekaa kertaa ikinä O oli eka jossakin... meillä on yks aika katkera poika ja toinen joka on haljeta onnesta ja ylpeydestä


Iltapäivä meni sählätessä niitä legoja ja lounasta ja jumppaa ja... sit pitikin jo valmistautua illan kuvauksiin. Naamaan nelinkertainen määrä pakkelia normiin verrattuna, uudet alusvaatteet, uusi mekko, nopeesti astiat ja tarvikkeet kassiin, avoautoon ja menoksi. Niistä kuvauksista enemmän myöhemmin.




Yö meni K:n kanssa valvoessa. Se oli yskiä itsensä hengiltä heräten vartin välein yskänpuuskaan. Hyvin se kuitenkin hengitti ja muutenkin musta tuntui että ongelma ei oo keuhkoissa tai keuhkoputkessa vaan enneminkin ylähengitysteissä. Jätin näin ollen piipun kaappiin ja valvoin vaan vierellä. Kortisoninkin jätin kuitenkin antamatta. Tänään iltapäivällä saatiin tuomioksi allergian aiheuttama poskiontelotulehdus, ilmankos kukaan muu ei oo kipee. Hoitona allergialääkkeitä, antibiootteja, limakalvojen turvotusta laskevaa sumutetta ja tietysti nenäkannu.

Aamulla ne antoi mun nukkua ja heräsin hämmästyneenä Roisto kainalossa ennen puolta kymmentä. Väänsin aamiaiseksi pekonia ja mustikkavohveleita. Niillä oli hyvä ponnistaa lauman kanssa parin tunnin lenkille metsään. Hövelisti lupasin heikkona hetkenä et ne saa telttailla, M:n huoneen lattialla. Sitä miten saan ne uskomaan että mä en ajatellut nukkua siellä teltassa en vielä tiedä.








Perjantain ja pitkän viikonlopun kunniaksi Fredde osti taas auton. Onhan edellisestä ostoksesta jo useampi viikko.


Kommentit

  1. :D ".. osti taas auton" ... Ihanan tyynesti tunnut suhtautuvan asiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkeen tottuu sanoi pässi kun päätä leikattiin :D Se on Fredden harrastus ja mä näen merkit ilmassa jo kauan ennen sitä varsinaista autonvaihtoa. Kyllä se multa aina mielipidettä kysyy ja vuosien saatossa oon oppinut vastaamaan että teet ihan mitä haluat rakas...

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...