Siirry pääsisältöön

lomalla rannalla lomatalossa


En voi olla ajattelematta että Roisto on lapsi joka on sijoitettu uuteen perheeseen. Se yrittää olla mahdollisimman kiltti, mukava ja huomaamaton. Se haluaa tehdä kaiken oikein. Illalla se on uupunut. Uusia ihmisiä, uusia paikkoja, uusia... kaikki on uutta. Jannujen pierutyynyä se säikähti niin että piiloutui sohvan taakse. Sunnuntaina se joutuu muuttamaan uudestaan. Ihmiset pysyy onneksi samoina.



aallot on huuhtoneet rantaan miljoonia maneetteja - siitä on kirjoitettu lehdissäkin -
ja ranta haiskahtaa vahvasti kalanperkaamolta




Tänä aamuna sain hetkeksi ensimmäisen pilkahduksen siitä riehakkaasta nuoresta koirasta, joka tällä hetkellä on vielä piilossa. Istun pöydän ääreen editoimaan satoja kuvia eiliseltä. Viereen ilmestyy pieni pää, Roisto haluaa syliin. Se ei hyppää, se odottaa että nostan sen. Nostan ja poika kiemurtaa itsensä makuulle. Samalle paikalle jossa Koira aina oli kun mä tein juttujani koneella. Kyllä tästä ihan hyvä tulee.










M pärjää muutoksen kanssa yllättävän hyvin. Ahdistaahan sitä. Kiukutteleehan se. Kirkuu ja komentaa, mutta pärjää kuitenkin. Täytyy muistaa että on vasta perjantai. Alle viikkossa meidän rakas Koira on kuollut, me ollaan lähdetty lomalle lomataloon, saatu uusi koira... siinä on käsiteltävää ihan kenelle tahansa. 








Kommentit

  1. Hieno juttu - isot onnittelut Roistosta!

    VastaaPoista
  2. Kauniita kuvia ja niin suloinen Roisto, joka pääsi hyvään hoitoon! :)

    VastaaPoista
  3. Ihania kuvia! Roisto vaikuttaa suloiselta ja olen niin onnellinen puolestanne kun uusi koiruus löytyi noin pian. Kiitos blogistasi! Mia

    VastaaPoista
  4. Tämmöinen puolivalmis koira on teille varmaan ihan napakymppi :) - vinkeän näköinen kaveri. (ja kova opetteleminen poloisella, eikös teillä komenneta koiraa suomeksi, vai muistanko väärin?)

    Iloa eloon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on ihan paras mahdollinen vaihtari meille, täydellisemmin ei olis voinut käydä. Koiraa tosiaan ohjattiin suomeksi, mutta tän sanasto on valmiiksi jo hallussa englanniksi niin että mä täällä opetan komentamaan Roistoa näin. Muuten kyllä jutustan suomeksi sille ummet ja lammet.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...