Me ollaan
takaisin kotona. Ekaa kertaa taidettiin lähteä lomatalosta ilman suurempaa
haikeutta kaikkien ollessa valmiita palaamaan takaisin kotiin ja tavalliseen
arkeen kaoottisen viikon jälkeen. Olihan siellä ihanaa, niin kuin aina
ennenkin, mutta lapset kaipas kai tavallista ja tasapainoista, sellaista ennalta-arvattavaa. Mä halusin viedä Roiston sen oikeeseen kotiin.
lauantaina kuitenkin nautittiin vielä hiekan lämmöstä |
rannalla oli valtava leija |
...ja auringonlasku oli yhtä vangitseva kuin aina ennenkin |
Sunnuntaiaamuna
me syötiin aamiaista pannaripalatsissa – Pig’n Pancake – ja mietin miten
kätevää on elämä jossa voi tilata ravintolassa mitä haluaa. Listaa lukematta
tilasin O:lle pekonia, munia ja paahtoleipää, K:lle paahtoleipää,
mansikkahilloa ja pekonia ja M:lle omien eväitten lisäksi pekonia. Tarjoilija
kirjoitti tilauksen ylös ja toimitti mukisematta tilatut antimet. Mulle ja
Freddelle löytyi aamiainen ihan ruokalistalta.
En lakkaa
ihmettelemästä tota otusta. Miten alle kaksivuotias koira voikin olla noin
rauhallinen, positiivinen ja ystävällinen. Onhan se nuori ja vallaton, mutta
jotenkin aivan älyttömän tasapainoinen ja elämäänsä lakonisesti suhtautuva –
paitsi siihen pierutyynyyn ja roska-autoon. Vähän se aamusta pyöri kun kaivoin
lasten reput kaapista, tais raukka ajatella et mustalaisleiri muuttaa taas
seuraavaan osoitteeseen.
se on löytänyt tiensä meidän sänkyyn |
tänään laskin sen ekaa kertaa irti metsässä |
Tänä aamuna
istuin O:n äitienpäiväjuhlallisuuksissa. Jannu oli pannut parastaan, maalannut
musta taulun, kertonut sekalaisia totuuksia – kuten että mä oon kakskytviisvee
ja rakastan sammakonreisiä – ja sit se esitti kaikkien koulutovereittensa
kanssa yhteislauluna ”Jesus loves me”. Söpöö ja ihkuu ja ihanaa.
Iltapäivällä
tilasin Roistolle ajan "hammaslääkäriin” aka sterilisaatioon. Vanha vitsi
tulee ajalta jolloin me oltiin muutettu tänne ja opittu että täällä vaan
jalostuskoirat saa pitää pallinsa. Mä varasin Koiralle ajan hammaspuhdistukseen
ja samalla käynnillä lähti pojalta myös kivekset. Koiran sterilisaatioon
kannustetaan myös verotuksen keinoin ja koiravero leikkaantuu puoleen sen
jälkeen kun koira on steriloitu. Näitten vuosien aikana oon niin tottunut
näihin eunukkeihin, että kaksi palleroa koiran jalkovälissä näyttää suorastaan
koomiselta. M tykkää niitä silitellä, ja tietysti se kertoo jokaiselle
kuuntelevalle korvalle että; ”Tässä on Roisto. Se on meidän uusi koira. Vanha
koira kuoli. Roistolla on kivekset. Kivekset tarvitaan siittiöitten tekemiseen.”
Monen kuuntelevan korvan ilme on ollut näkemisen arvoinen.
Kommentit
Lähetä kommentti