Me ollaan oltu
kotona ihan koko päivä. Yöllä tarkistin hengittääkö se vielä – K – niin paikallaan
se makas selällään siinä patjalla meidän vieressä lattialla. Hengitti se. Se
nukkui pitkään ja ilmestyi alas vasta ennen yhydeksää, näin heti siitä tavasta
jolla se tuli alas portaita, että kuume oli poissa ja mies oli tervehtynyt.
Tais kuitenkin olla se testipäivän stressi joka nosti sille kuumeen. Aamiaiseksi
se söi kaksi sandwhichiä, nälkäkin sillä oli.
Aamiasta syödessään
se ilmoitti olevansa valmis huomiseen leikkaukseen. Eilen sen ollessa testeissä
mä juttelin lastensairaalan anestesiahoitajan kanssa. Se lupas hankkia meille
paikalle sen ”Child Life Specialistin” – henkilön joka on tukena erityislasten
leikkauksissa. Sen tehtävä on huolehtia et K:lla on kaikki hyvin ja että se saa
vähän ekstraa hellää huolenpitoa. Ennen leikkuriin menoa huomenna me tavataan
kirurgin lisäksi leikkauksessa läsnä oleva anestesialääkäri. Täällä leikkurissa
on aina anestesiahoitajan lisäksi anestesiologi. Lapset nukutetaan maskilla ja
jokainen saa valita haluamansa tuoksun. Vaihtarit oli purkka, mansikka,
appelsiini ja rootbeer. K halua mansikkaa.
Meidän piti mennä
aamulla elokuviin, mutta eilisiltaisen kuumeen takia ostin saman elokuvan
netistä ja istuttiin yhdessä yläkerrassa katsomassa leffaa. Iltapäivällä me
etsittiin legolaatikosta kaikki legoukot, kasattiin ne ja kerättiin ne
luokkakuvaan. Kuvassa oli 117 tyyppiä. Myöhemmin löytyi vielä kolme lisää.
Kommentit
Lähetä kommentti