Siirry pääsisältöön

maanantai


Kun lapselta tulee yöllä nenästä verta eikä se edes herää siihen on sen sänky, yöpaita ja se itse aamulla kuin isommankin taistelun jäljiltä. Onneksi mä satuin heräämään ennen sitä koska sillä paniikilla ei olis ollut mitään rajaa jos mä en olis ollut siinä jo passissa valmiina pelastamaan, pyyhkimään ja pesemään. Laitoin M:n opettajalle vielä tekstarinkin, jotta sielläkin tiedetään mistä on kyse kun M kolmen minuutin välein tarkistaa ettei sen nenästä tule verta.

Pojat tappelee ja kiukkuaa taukoamatta. Selkeästi maanantai, myös niillä. Joku sanoi et se oli päivän aikana toiminut lastensa erotuomarina kuusi kertaa. Mä olin päässyt siihen kuuteen jo ennen kuin kello oli kahdeksan – aamulla. Tää nyt on vaan niitä päiviä kuin ihan kaikesta saadaan aikaan riita ja sit huudetaan ja itketään ja kiljutaan.

Mä oon edelleen onnellisesti yöpaidassa. Juon kahvia ja syön tuoretta leipää juustolla ja maksamakkaralla. Sen jälkeen kun aloin leipomaan leivän itse ei kaupan leipä ole kelvannut enää kenellekään... tai M:hän nyt lopetti leivän syömisen kokonaan kun se maistuu kalalta. Pitäis pukea. Kohta tulee Kummitäti T ja Kummilapsi. Sit mennään Taideopelle kun mä oon lauantaina sen sijainen.

Huomenna on M:n koulussa bileet. Sitä varten oon luvannut leipoa vaaleanpunaisia keksejä ja M:n pitää saada noi korttivirityksensä tehtyä.

Tästä tulee kiireinen päivä.


Kommentit

  1. on niin ihanan näköinen leipä! Mun leivistä ei koskaan tule noin kauniita.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...