Siirry pääsisältöön

onneksi on jo keskiviikko

Tonttu oli viimeyönä vetäissyt vitamiiniöverit... lapsilla oli hauskaa. Ehkä se ainakin toivottavasti pysyy terveenä... Haaveilin tilaavani autolle poronsarvet ja punaisen nenän Musta se olis ihan loistavasti Tontun projekti, mutta L oli toista mieltä.



Sähkärin saa vasta 20. joulukuuta... jouluvalot ja autotallinovi on olleet eilisestä pimeenä, kaikki muu toimii. Jouluvaloista purettiin puolet ja vedettiin piuha sisälle ja nyt toinen puolisko palaa taas. Vastaava ratkaisu autotallinovelle ja nyt sekään ei enää ole ongelma. Sähkäri oli sanonut että kaikilla on sähköongelmia sään takia, no onhan se aika poikkeuksellista että päivälläkin on pakkasta, kaksi astetta. Mitä ikinä meidän sähköille eilen tapahtuikaan, se rikkoi taas yhden modeemin ja tänään sit jannujen kanssa jonotettiin uutta modeemia tovi jos toinenkin kyseisen yrityksen uudessa asiakaspalvelumyymälässä... tykkäsin enemmän siitä vanhasta, nopeasti ilman asiakaspalvelua.

talviaurikno

aamupakkanen ja päiväpakkanen


ei meillä sisälläkään hikoilemaan pääse, paitsi tällainen vaihdevuosiongelmainen

K halus itselleen oman lepakkoluolan ja hövelinä äitinä lupasin sille sellaisen. Lepakkoluola rakennettiin portaiden alle ja raksaprojektin yhteydessä löysin laatikollisen kirjoja ja toisen astioita... eihän ne vikat muuttolaatikot ole olleetkaan siellä vielä edes neljää vuotta. Astialaatikosta löytyi lähinnä perintökalleuksia, jotka kätkettiin keittiönkaappien ylähyllyille, pienten käsien ulottumattomiin... yllätyskirjalaatikon purin kirjahyllyyn ja mietin samalla miten käsittämättömän surullista on paperikirjan hidas kuolema.



Rörstrand Ostindia, leimoista päätellen 60-luvulta
Arabian "sunnuntai"

M:lle pitäis varata joku silmien toiminnan evaluaatio... en jaksais nyt mitään silmäterapioita, kun se kuitenkin näkee ihan hyvin lukea edelläajavan auton rekisterikilvestä numerot; ”neljätuhattakolmesataaseiskytkuus”. Hammaslääkäristä saatiin onneksi puhtaat paperit, tai O:lla näyttäis olevan tulossa liuta ylimääräisiä hampaita. Onneksi sitä ei tartte miettiä vielä. K:n kalusto näytti onneksi normaalilta. Molemmilla jannuillahan on maitohampaissa poikkeavuus, epäilemättä aika sopivasti ns. geminitooth.











Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää