Siirry pääsisältöön

voihan räkä

Muistatteko kun sanoin että ihan varmasti sairastun sillä hetkellä kun homma oon saanut paperin kätöseeni... eilen aamulla oli jo kurkkukipeenä, iltapäivällä alkoi valumaan silmät ja yöllä pää oli täyttynyt vihreänkellervästä limasta, lihaksia särki ja valvoin yskien. Ilmeisesti tää virus yrittää kertoa mulle että tänään pitäis leputtaa... M kertoo että me ollaan menossa illalla Snow Flake Lanelle, veikkaan että M voittaa ja virus jää kakkoseksi.

noi hyvinvoivat tulppaanit tässä kuvassa esittää mua

L lähti O:n kanssa kauppaan hakemaan lisää troppia. O lähti ostamaan itselleen laastareita ja suklaata. Mä istun tässä Koiran kanssa kärsimässä ja miettimässä mistä mun pitikään kirjoittaa... Vielä viikko joululomaan. Viikko koulubusseja ja koulukyytejä ja klinikkaa ja psykologia... sitten pitkä ihana tauko. M epäilemättä on toista mieltä tästä tauosta ja sen ihanuudesta ja se saattaa johtaa siihen, että me kaikki ollaan sitä mieltä että joululomat on syvältä... toivossa on kuitenkin hyvä elää, ja siellä kuvitelmien joululomassa jossa me leivotaan sovussa ja lauletaan joululauluja ja luetaan kirjoja ja leikitään. Kukaan ei kiukuttele, huuda tai riitele, ja meillä leijuu sellainen vaaleanpunainen pehmeä usva. Taidan oikeesti olla sairas ja houria?

Tonttu löytyi kuusen alta syömästä karkkia

kuuseen se oli lisännyt koristeeksi lasten alusvaatteet

M:lla on tulevalla viikolla koulun hengen nostatus viikko... huomenna ne pukeutuu eriparivaatteisiin, tiistaina koulunväreihin, keskiviikkona oman luokka-asteensa väriin, torstaina lemppari urheilujoukkueen asuun – mikä se on? Ja perjantaina ne laittaa vaatteensa takaperin ja nurinpäin. O:n koulussa syödään torstaina keksejä. K:n koulussa ollaan vaan tavallisia ja käydään koulua ja sit jäädään lomalle.

M>n koulusta tuli raportti kotiin




Taidan vetäytyä ensin pelaamaan Peppi Pitkötossua ja sit nukkumaan untuvapeiton alle.  


Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Davi

Pieni käsi ottaa tiukasti kiinni mun kädestä, käännän katseeni käden omistajaan, ruskeasilmäiseen poikaan, jonka paita on päällä takaperin, napit selässä. Lapsen katse on tarkka ja kysyvä: Kuka sinä olet? Katson lasta, laskeudun hänen tasolleen ja hymyilen, kysyn, onko hän kenties Davi? Kerron hänelle olevani Ms M. Poika nyökkää. On vuoden toinen kouluviikko ja eskarilaisten ensimmäinen koulupäivä. Davi on viisivuotias eskarilainen ja yksi koulun monikielisistä oppijoista.  Muutama päivä myöhemmin sama pikkumies juoksee perässäni koulun käytävällä ja takertuu kahdella kädellä mun jalkaan. Toinen koulun MLL*-opettajista seuraa perässä ja muistuttaa pientä poikaa, että hänen pitäisi olla ruokailemassa luokkatovereittensa kanssa. Kommunikaatiovälineenä ovat lähinnä viittomat ja taskutulkki sillä yhteistä kieltä meillä ei vielä ole. Saatan pojan ruokasaliin opettajan kanssa ja pääsen lopulta jatkamaan omaa matkaani. Pienestä takiaisesta tulee kuitenkin vakituinen seuralainen myös minul...
Lähetä kommentti
Lue lisää