ohi on!

Joulun jälkimainingeissa... eilen ne kyllä tuntui enneminkin hyökyaalloilta M:n käsitellessä joulun kaaosta riehumalla, kiljumalla ja raivoamalla. Me L:n kanssa muisteltiin aikaa jolloin kaikki päivät oli niitä hyökyaaltoja ja oli ihan normaalia joutua laittamaan lapsi nukkumaan kirkuvana ja potkivana.

Joulu oli just sellainen satukirjojen joulu josta kaikki kai haaveilee, iloista ja onnellista, seesteistä ja ihanaa. Yhdessäoloa, hyvää ruokaa ja yhdessä tekemistä. Lopulta ollaan myös siinä kohdassa elämää, missä lapset leikkii myös itsenäisesti uusilla leluillaan ja me vanhemmat saatiin myös nauttia joulustamme ilman jatkuvaa syöttämistä, vaipanvaihtoja, päiväunia ja itkua. M teki palapelejä ja palapelejä ja rakensi legoja, legoja ja legoja... O leikki junilla ja monster truckeillaan, se ei osaa päättää oliko joulun paras lahja se iso monster truck vai Brion metro. K – meidän Batman – nukkui batmanlego ja supersankarikirja kainalossaan...

katsokaa nyt tätä ihanaa <3

jopa Legot siemailee meillä viiniä

M teki L:lle koulussa lahjan

mun vika lahja, vai olisko K:n, tuli eilen postin mukana

Humanisti vei mut miettimään lapsuuden jouluja. Muistot lapsuudesta on hyviä ja vasta oma aikuisen ja vanhemman silmä näkee kiiltokuvan virheet, nojatuoliin sammuneen isäpuolen, kännissäautoilun, mutsin äärimmilleen viritetyn systeemin. Aikuisen ja sen vanhemman silmät saa miettimään  miksi mutsi empimättä pakkas meidät lapset rattijuopon kyytiin, miksi siihen meidän jouluun kuului se äänekäs hikka ja örinä sieltä tuolista... Miksi se joulu rakentamalla rakennettiin jonkinlaiseksi teatteriesitykseksi, jossa jokaisella oli oma roolinsa. Ei siinä mitään, hyvä näytelmä se oli. 

L on palannut töihin – tosin tohon kyökin pöydän toiselle puolelle - ja mä kärvistelen poskiontelo täynnä mätää, jouduin heittämään homeopatian sivummalle ja siirtymään tukevampaan tavaraan, siihen ihan vanhanaikaiseen antibioottikuuriin. Pakko oli eilen myöntyä ja raahautua lääkäriin...

Nyt on joulu siivottu pois ja katsetta käännetään kohti tulevaisuutta... reilun viikon päästä ollaan Floridassa, odotetulla kahden viikon lomalla. Edellisen kerran ollaan lennetty tän kolmikon kanssa keväällä 2011.

Kuluva vuosi käy pian vähiin ja tulee aika katsoa taaksepäin, miettiä mitä vuosi 2013 toi mukanaan ja vei mennessään.

joulun lähdettyä tunnelma on hetken aikaa ilmava