Siirry pääsisältöön

aamulla muitten nukkuessa

Kello on kahdeksan aamulla ja muut nukkuu. Me istutaan K:n kanssa tässä sohvalla. K katsoo telkkaria, minä kirjoitan ja ikkunan takana pelikaani suorittaa aamupuhteitaan. Unenpöppöröinen O tassuttelee valtaisaan olohuoneeseen ja kiipeää sohvalle meidän viereen.

Talo on valtava. K käy pissalla ja sanoo että täällä on vessoja joka paikassa. Meillä kotona niitä on kolme, täällä viisi... pissalle ei tosiaan oo koskaan kovin pitkä matka. Olohuoneen sohvaan mahtuu kahdeksan aikuista, lisäksi on kaksi nojatuolia. Mulla on kaikki kamat hukassa – tilaa on liikaa. Keittiössä kulkee kotieläinten polku, en osaa sanoa onks ne muurahaisia... ne on liian pieniä, niitä on riittävästi, yhdessä kylpyhuoneessa on jotain toisenlaisia örkkejä, pieniä nekin eikä kovin vaarallisen oloisia onneksi. Oon taas onnellinen siitä et me ollaan kiltisti maksettu tuholaistorjunnasta – kuuden viikon välein.


eka portti alueelle


toka portti

talo ja meidän vuokra-auto

Eilen keskilännen paukkupakkaset valuivat tänne etelään eikä ilma ollut juuri sen kummempi kuin meillä kotonakaan, kymmenisen astetta, pilvistä ja välillä ripsaus vettä. Edelleen on pilvistä, mutta tänään pitäis olla lämpimämpää. Lauma se ei onneksi haittaa... lämmitetty uima-allas toimii myös viileämpänä päivänä ja uima-allas riittää pitkälle.





On ihanaa katsoa laumaa isovanhempiensa kanssa. Kaikki kolme on ottaneet uudet ihmiset omikseen kysymyksittä, tai no... M:lla nyt on omat kysymyksensä, mutta isovanhemmat on ihania. M kysyy; ”Ollaanko me oikeesti samaa perhettä?” – Joo. ”Kauanko te ootte täällä?” – Kaks viikkoa. ”Niin mekin.” M sanoo; ”Isoisä, I love you!” Isoisä on sulaa vahaa... M miettii ja pohtii osittaista kielimuuria ja kertoo kuinka hän kaksivuotiaana puhui vaan suomea ja sitten unohti miten sitä puhutaan ja puhuu nyt englantia... niinhän se meni, puhui – vähän – lopetti puhumisen ja lopulta kovan työn tuloksena löysi väylän kommunikoida, englanniksi. Nyt täällä se opettelee suomea ja opettaa famolleen englantia... aika tasoissa ne on, puolin ja toisin.


Kunhan muut herää aloitetaan päivä... pannareita, munia, mansikoita. L vetäytyy toimistoon palavereihinsa ja me muut hypätään sinne uima-altaaseen. Iltapäivällä voitais ajaa vaikka puistoon, tai rannalle.





ajelulla




Tunnisteet:

Kommentit

  1. Jutta8. tammikuuta 2014 klo 6.29

    Olen kovin kiinnistunut Naples alueesta - itsekkäästi. Olen kuullut kehuja, en ylistystä ja ensi marraskuuta silmällä pitäen intona odotan kommenttia.
    Have fun! Ja ihan hyperiä, että miehesi vanhemmat vaikuttavat!

    VastaaPoista
  2. Anna R8. tammikuuta 2014 klo 21.40

    Mukavaa lomaa. Kivan näköinen talo teillä siellä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää