Siirry pääsisältöön

"Daddy, daddy! I speak Spanish!"


Saanks mä kouluevääks rullapullaa? – tai oikeammin – ”mom, I wanna have one of those rullapulla’s to school!” Mikä ihana nimitys korvapuustille ja niin kuvaavakin vielä. Mun mieltä lämmittää eniten se et se oli sen oma keksintö, oma sana, suomea. Pulla on meillä pullaa ja muutama muukin sana on lasten suussa suomea, tapahtui mitä tapahtui. Sen sijaan et ne vetäis ruuaksi corn on the cob, ne syö kesämaissia ja illalla M toivottaa isälleen kyllä ihan vaan - ”hyvää yötä, kauniita unia, nähdään aamulla.”

M:lla on kasvava kiinnostus suomenkieleen ja sitä tietysti ruokitaan. Meillä istutaan pöydssä ja nimetään asioita... omena, banaani, rairuoho, appelsiini... ja sit nauretaan kun ne sanat on niin hassunmakuisia sen suussa. Se kysyy et missä mä oon oppinut suomea ja hämmentyy kun yritän selittää enkä mä varmaan osaa edes selittää riittävän hyvin tai ymmärrettävästi – ”mut miten niin Isoäiti ei puhu englantia?”

”Mamma! Hola!” – Hola!
”Do I speak Spanish?” – Yes, hola is Spanish but it’s not Finnish.
“Oh, but you speak Spanish.” – No honey, I speak Finnish.

Tää keskustelu on meillä arkipäivää. Maailmassa missä espanja puskee läpi oikeelta ja vasemmalta ja pojatkin osaa sujuvasti laskea espanjaksi ainakin viiteen. Eilen Suomikoulussa mä ymmärsin että tätä samaa keskustelua espanjan ja suomenkielen eroista käydään myös muissa perheissä. Tajusin sen sillä hetkellä kun pieni poika laskee taitavasti yhdestä kymmeneen suomeksi ja heti perään hihkuu isälleen riemusta; ”Daddy, daddy! I speak Spanish!” – Näin meilläkin.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...