Siirry pääsisältöön

kuka sä oot?


Musta tuntuu et me nyt vihdoin ja viimein ollaan päästy siihen tasaisen tavalliseen ”harmaaseen” arkeen. Ei se arki harmaalta tunnu, aurinko paistaa ja elämä on täyttä ja hyvää. Kaks sitruunakakkua – whole wheat, vähäsokerinen... M:lle evääksi – uunissa, edessä kuppi kahvia ja pojat katsoo leffaa, ja pyörii tässä jaloissa hakemassi milloin vettä, milloin pusuja tai haleja. Mä kuuntelen musiikkia ja L nukkuu ylhäällä flunssaansa pois.Kohta Kummitäti K ja Kummilapsi tulee kylään ja iltapäivällä mennään O:n fysioterapiaan. Hyvällä tavalla tavallista ja tasaista siis.

Eilen en olis jaksanut lähteä kirkkoon aamulla, kun aurinkokin paistoi niin ihanasti ja piha tuntui kutsuvan ja lenkkipolku ja... M halus kirkkoon ja pyhäkouluun, ja kirkkoon siis mentiin. Hyvä et mentiin, tuli hyvä mieli ja taas vähän uutta perspektiiviä eloon. Tuli tavattua ystäviä ja vaihdettua kuulumisia. Musta on ihan älyttömän makeeta et meillä on nelivuotias tarvittaessa patistamassa laiskaa mutsia sunnuntai aamuisin. Jossakin vaiheessa M kysyi et voitaisko me ens viikolla mennä siihen aikaisempaan jumalanpalvelukseen. Vastasin et joo voidaan, mutta miks? Koska hän haluaa olla vielä nopeemmin vaatteet päällä. Kysyin uudestaan kun olin ihan varma et tässä nyt oli joku oikee syy miks se haluu mennä kirkkoon kymmeneltä eikä yhdeltätoista, ja tulihan se sieltä kun vähän onki... Ne lapset siellä aikaisemmassa kirkossa on kuulemma kivempia. Tästä lähtien mennään siis aikaisempaan kirkkoon.

M sai tänään vihdoinkin uuden bussikuskin. Erilaisia sijaisia on ollut koko alkuvuoden ja välillä se on ollut myöhässä ja sit taas etuajassa ja aina eri tyyppi ja se erityyppiys on ollut M:lle aika rankkaa, Tänä aamuna meillä oli mukava vanhempi herra, M siltä heti kysyi et ”kuka sä oot?” – siis ei, mikä sun nimi on tai et mun nimi on M, mikä sun nimi on – ja se vastas et ”Mä oon Bruce, sun uus ja oma kuski. Kukas sä oot?”  M vastas et se on M ja oli tyytyväinen, niin minäkin.

Just nyt elämä rullaa eteenpäin omalla painollaan ja tuntuu helpolta. Sadetta seuraa aurinko ja sit taas jossakin vaiheessa uusi sade tai myrsky... nautitaan nyt tästä aurinkoisesta tyvenestä edes hetki. 


Kommentit

  1. Hei, tuolla nimissä taisi olla yksi freudilainen, laitoin vain jos ei ollut tarkoituksella. Mukavaa, että "harmaa" tuntuu hyvältä, ei kuulosta kyllä harmaalta, hyvältä vain! :)

    VastaaPoista
  2. Täältä lumisateen ja takatalven ja epätoivon keskeltä katson pioninjuurakoita kateellisena. Ihan mahtavaa!!!

    Ja mäkin tykkäään jo Brucesta.

    Ihana M kun pitää huolen perheen sielunravinnosta. Ja osaa valita seuransa. Hienoa kertakaikkiaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevätauringon lämpö tekee kyllä kieltämättä hyvää :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...