Siirry pääsisältöön

ihanat aamut

Mä en muista koska olisin viimeksisaanut istua ihan rauhassa aamua tässä pöydän ääressä... ehkä siitä ei oo kauaakaan ja ihmisen muisti on vaan lyhyt. Tänään kuitenkin nautin pitkästä aamusta lasten kuluttaessa Netflixiä ja Amazonia.

Me herättiin K:n kanssa ekoina, K halus katsoa telkkaria. Lähdettiin kuitenkin Koiran kanssa aamusumuun, me kolme – K, Koira ja mä. Sumuiset aamut on etuajassa, ei näitä odotettu ennen syyskuuta. Tultiin sisään ja K halus katsoa telkkaria. Ruvettiin tekemään pannareita aamiaiseksi. K piti mulle autotallin ovea ja auttoi mittaamaan ja sekoittamaan ja söi jauhoja minkä kerkis – siis paljaaltaan.  Paistettiin pannarit yhdessä ja K halus katsoo telkkaria. Istuttiin sylikkäin ja juteltiin, K hyppi mun sylissä paikallaan ja välillä sohvassa... ylös alas, eteen, taakse, ylös alas, mun päälle, eteen taakse... Saako katsoo telkkaria? Lovutan ja kysyn: ”Mitä haluisit katsoa?” – Jotain muuta. Kysyn uudestaan: ”Mitä se olis se joku muu?” – Jotain muuta. Se vastaa uudestaan. Se vastaa aina samalla tavalla, jotain muuta – something else.  ”Tänään saat valita kun ollaan tässä kahdestaan ja muut nukkuu vielä. Katsotaanko ja valitaan yhdessä?” – Joo. Jotain muuta. Valitaan yhdessä ja lopulta se osaa kuitenkin valita ihan itse. Jätän sen katsomaan Tuomas Veturia ja kuulen kuinka se samalla hyppii ja mukeltaa sohvassa, mun ikiliikkuja. Mä rakastan sitä ja meidän yhteistä aamuhetkeä.

Mietin meidän arkea. Mietin miten hyvää ja täyttä ja ihanaa se on. Mietin niitä hetkiä kun voimat on vähissä. Mietin onko ne oikeesti niin rankkoja ne hetket vai teenkö vaan asioista vaikeampia kuin ne onkaan. Jaksaisinko pidemmälle jos ajattelisin toisin? Onko kaikkien muidenkin lapset sit kuitenkin ihan samanlaisia kuin meidän ja mä vaan luulen et tää meidän elämä on jotenkin monimutkaisempaa?

Iltaisin kuuntelen M:n kuorsausta vieressäni. Mietin sen nielemisvaikeuksia. Onko ne psyykkisiä vai pitäiskö sen nielurisat käydä tarkistuttamsaa uudestaan? Medikalisoinko lapsiani?

Yläkerrassa odottaa kasa puhdasta pyykkiä. Pitäis laittaa eväät ja lähteäkirjastoon. Ens kuun kalenteri odottaa tekemistään. Pitäis tulostaa M:n psykologipaperit ja koulutarvikelista ja... O tulee tähän viereen ja haluaa syliin, kauhukaksikko katos telkkarin edestä yläkertaan riehumaan. Kuulen kun ne juoksee. Tiedän että kohta ne pyykit on levitetty pitkin yläkertaa. Menen kohta, nyt me syödään vähän mustikoita mun ihanan filosofin alun kanssa.



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää