Siirry pääsisältöön

mustia silmiä ja naarmuja ja iloja

Mitä muuta meillä tänään tehtiin, siis sen lisäks et leikattiin sukkiksia, lenkkeiltiin Koiran kanssa puskissa ja valokuvattiin kämppää hikisenä?

No, oltiin klinikalla M:n ST-ryhmää varten (suom. sosiaalisten taitojen), käytiin kiristyttämässä L:n aurinkolasit, haettiin M, ja mä sain kuulla miten M oli tänään ylittänyt itsensä ja pulissut ja johtanut keskustelua ja jakanut ja pelannut pelejä ja... ollut kaikinpuolin sosiaalinen. Olen ylpeä prinsessastani, kyllä se osaa kun vaan sille päälle sattuu.

Käytiin koko jengillä lounaalla ja ruokakaupassa, leikittiin puistossa ja ajettiin pyörällä. K harjoitteli pyöräilyä ekaa kertaa täysin vapaaehtoisesti ja jotenkin sille tuntui viimeinkin hahmottuneen et pyörällä on mahdollista edetä nopeammin kuin kävellen tai juosten. O tyytyi tutkimaan polkupyörän mekaniikkaa. Sit me hoidettiin O:n naarmua – terapiavamma, kun terapeutti lapsella lattiaa pyyhki – ja paranneltiin K:n mustaa silmää. K sai autossa MS Surfacesta silmäänsä M:n ja O:n taistellessa.

Jossakin vaiheessa tajuttiin et on ruoka-aika ja koko kolmikko sai M:n syömisterapian tyyliin viisi pientä ateriaa, kuin pienet kiinalaiset konsanaan. Siis silloin joskus muinoin ainakin suomalaisessa etnisessä ravintolassa tarjottiin näitä pieniä aterioita. En tiedä onko vieläkin näin... Tänään viisi pientä ateriaa sisälsi kurpitsaravioleja – pahaa, avokadoa – pahaa, nakkeja – aika pahaa, kirsikkatomaatteja – hyvää, kurkkua – aika pahaa. O söi tosin kaikki kasvikset – ei avokadoa ja K vain nakit. Jälkkäriksi oli vaniljajätskiä ja marionberry piirakkaa. Sori, en tiedä mikä se on suomeks, joku karhunvatukan tuttava tai sukulainen eikä sillä varmaan ole edes suomenkielistä nimeä. K jäi TAAS ilman jälkkäriä ja siirrettiin myöhäisestä ajankohdasta johtuen suoraan sänkyyn.


Loppuillan O ja M pelas lohikäärmepeliä ja Kanin Loikkaa. On huikeeta miten dynamiikka muuttuu ja tilanne rauhoittuu. Rauhoittuu siis niin et noi leikkii kahdestaan rauhallisia leikkejä, pelaa pelejä ja puuhaa kaikkea ns. hiljaista.  Niin kauan kun K on mukana geimeissä ne lähinnä riehuu M:n kanssa ja O itkee ja raivoaa kun ei pysy perässä tai satuttaa itsensä. Jossakin vaiheessa kiikutin melatoniinin edelleen riekkuvalle K:lle. 

Kaikin puolin oikein hyvä päivä. Huomiseksi pakkasin M:lle syömisterapiaan raviolin, salamia, vadelmia, mustikoita ja juustoa.

M oppi ottamaan itse vauhtia




Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää