Siirry pääsisältöön

korkojen kanssa

En pysy perässä, en edes itse – omassa elämässä. Tai pysyn mutten ehdi kirjoittamaan. Me eletään sitä kesää mikä meillä piti viime kesänä olla... rannalla, puistossa, ystävien kanssa retkellä. Viime kesänä ei ollut mitään, mietin sitä viimeksi eilen kun kävin verikokeessa. Mietin miten hyvältä elämä maistui, kun viimekesänä raahauduin sinne tuskaisena ja hikisenä ja turhautuneena.  Erona siihen, mitä se vuosi sitten olis voinut olla, tänä kesänä voin melkein vetästä sen lehden esiin ja selailla... ainakin silloin kun ei olla rannalla. Ajatuksetkin on varmaan taas syvempiä, syvällisempiä, kun palataan syksyyn ja kesä loppuu. Nyt ajatukset on kesäisen kepeitä ja kulkee puistosta rannalle ja taas takaisin puistoon. Iltaisin pakkailen uikkareita ja pyyhkeitä ja leluja ja mietin aamun eväitä. Otan viimekesän takaisin korkojen kera. Mietin mietin siunattuja me ollaan meidän kesän kanssa. Ei tarvitse suunnitella elämää sään mukaan, tai siis tarttee – tavallaan. Jokaisena päivänä paistaa aurinko. Jokaisena päivänä on lämmin. Jokaisena päivänä voidaan olettaa elohopean kipuavan kolmenkympinkorville. Kesällä on kesä. Kesällä on lämmin. Kesällä paistaa aurinko. Ikävöin kesäisen sateen tuoksua.


Me opetellaan elämään tätä uutta elämää. Sitä missä L tekee töitä kotona enemmän kuin ennen. L suunnittelee omaa työtilaansa ja me muut opetellaan olemaan niin kuin sitä ei oliskaan. Musta on kivaa et se on kotona. Ei niin et se olis käytettävissä, mut niin et se on. Niin et välillä voi käydä antamassa pusun poskelle ja vaikka laittaa aamiaisen. 

työläisen aamiainen - lapsille sama suklaapannareilla ja kermavaahdolla

tänään puistopiknikillä




kesävieras ulkoilemassa

jonnekin tonne kurkkujen taakse se meni...


välipalaksi oman maan porkkanoita


päivän taisteluvamma... ei se oikeesti oo naarmua kummempi, mut kestää hetken ennen kuin verenvuoto loppuu

isä ja sen tytär lähti iltaretkelle

katsokaa nyt miten upeet kukat T:n hortensiassa on!!!!!

Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anonyymi26. heinäkuuta 2013 klo 11.27

    Teidän kesä näyttää juuri siltä kuin kesän pitää näyttääkin. Aurinko paistaa ja päivät on täynnä tekemistä. Välillä se tekeminen on jotain muuta kuin iloisia uinti- tai puistoreissuja, mutta mitäs siitä. Hyvät hetket kantavat huonojenkin yli.

    Aurinkoa ja lämpimiä ajatuksia!
    -Minna

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...
Lähetä kommentti
Lue lisää

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...
24 kommenttia
Lue lisää

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...
25 kommenttia
Lue lisää