Siirry pääsisältöön

puistossa

Mä oon edelleen onnesta soikeena et päästiin CB:n vastaanotolle... oikeesti, ihan huikeeta!

Istun puiston reunassa Ystävän kanssa. Kuuntelen kesäkuulumisia Suomesta, kyselen pojan harrastuksista ja vähän tytönkin. Lauma häärää ees ja taas ja me jutellaan. Tuntuu hyvältä nähdä Ystävää, liian harvoinhan me tavataan. Lapset on niin eri-ikäisiä ja ne on kiireisiä iltaisin ja viikonloppuisin. Me laukataan terapioissa ja muissa päivät.



Kerron meidän kuulumisia. Se kysyy miten mä jaksan, tai miten me L:n kanssa jaksetaan. Mä sanon et mä hukutan itseni vapaaehtoistyöhön ja L siihen oikeeseen työhön. Mä lupasin tänään taas osallistua yhden organisaation vetämiseen... MOPS:ssa oon käynyt M:n syntymästä, nyt on mun vuoro olla yksi keulahahmoista. Mun vuoro tarjota äideille hetki aikaa levähtää, osallistua hyväntekeväisyyteen ja tarjota omia kykyjäni. Äitien ja köyhien tukemisen lisäksi mulla on Suomikoulu ja sit se ihan oikea koulu. Siinähän sitä on varaventtiiliä yhdelle naiselle. Tän päivän MOPS palaverissa jo ideoin miten askarteluiden sijasta tehdään yhdessä kodittomille kaulaliinoja ja pakataan hätäsijoitetuille lapsille tarvikereppuja. Mun mielestä se on fiksumpaa kuin halvan valokuvakehyksen koristeleminen.


Siellä puistossa pojilla on vuorotellen pissahätä ja kakkahätä ja M:lla normisti kaikki enemmän tai vähemmän huonosti. Nälkä tai jano tai... jotakin. Lopulta meidän piti lähteä sinne Neurolle ja Ystävä käveli meidän kanssa autolle. M:n kengät ei pysyneet jalassa ja se itki ja valitti ja ulisi... Aihe vaihtui yhdesta toiseen ja toisesta kolmanteen. Kolmannen jälkeen itkettiin ja raivottiin neljättä ja lopulta taas palattiin siihen ensimmäiseen. Ystävä kysyi palaako multa koskaan päreet? Vastasin että kyllähän ne palaa, mutta harvemmin M:n systeemeihin. Niihin kun ei suuttuminen auta, se vaan pahentaa tilannetta, helpompaa ja toimivampaa on vaan vastata samaan äänensävyyn, sama lause, samalla tavalla. Pojille varmaan suutun turhankin usein, vaadin liikaa – molemmilta. Illalla en enää jaksa. L laittaa ne nukkumaan, ensin O:n ja sitten K:n. M istuu mun vieressä jogurttinsa kanssa. Mä kirjoitan ja juon valkoviiniä. 

Neuron odotushuoneessa me leikittiin merorosvoa sillä aikaa kun M oli testeissä

Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anonyymi31. heinäkuuta 2013 klo 0.27

    Ihana bloggaus! Ystävät ovat niin tärkeitä ja kiva, kun teillekin löytyy ainakin välillä sentään yhteistä aikaa!

    Jaksat olla ihailtavan tunnollinen ja kärsivällinen lastesi kanssa- haasteista huolimatta. Hatunnosto sinulle siitä! Arvostan kovasti ja luen usein blogiasi eläytyen arkeenne.

    Mukavaa päivää teille! :)

    Maikku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa2. elokuuta 2013 klo 7.38

      Kiitos Maikku! Ystävät ON tärkeitä. On meillä niitä huonoja päiviäkin ja yritän opetella antamaan tilaa niillekin ja uskomaan että hyvät päivät ja oma jaksaminen korvaa ne hetket kun ei vaan jaksa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää