sekopäinen sunnutaiaamu

Se heräs taas aivan liian aikaisin. Se heräs siihen että sillä oli karmee pissahätä ja se kuvitteli pissanneensa meidän sänkyyn. Kello ei ollut edes kuutta. Sujuvasti siitä sit siirryin niihin kahteen muuhun, jotka molemmat oli pissanneet sänkyihinsä ja jotka oli molemmat asiasta aivan superonnettomia. Niinpä siis kuuden pintaan revin lakanoita märistä sängyistä, samalla lohduttaen poikia laittaessani niitä varhaiseen kylpyyn. Yöt on olleet kuivia jo pitkään. Tää oli poikkeus. Miksi? Ei aavistustakaan.

Hyvää varhaisessa herätyksessä ja pyykkisavotassa oli se et olin luvannut olla kirkolla jo yhdeksän jälkeen. Oli leiriesitykset ja vapaaehtoisvuoro lastenhoidossa. Se mihin en tiennyt sitoutuneeni oli täys kaaos. Ekan vartin olin yksin ja lapsia satoi sisään vasemmalta ja oikeelta. Suurin osa ekakertalaisia tai kesälomavieraita ja kaksvuotiaat ikänsä mukaan täysin shokissa siitä et ne jätettiin ulisevien lasten keskelle yhden yksinäisen naisen hoiviin... onneksi mulle löytyi lisäkäsiä kun meidän huoneessa – 2-vuotiaat – oli lopulta omien lapsosten lisäksi 18 lasta. Niissä kahdet kaksoset ja yhdet kolmoset.

Selvittyäni hengissä tästä koitoksesta hain lisää kahvia, iskin laumalle bagelit kätösiin ja saatoin ne omiin luokkiinsa. Oli ihanaa saada olla jumalanpalveluksessa ihan rauhassa. Teemana oli uskon eri muodot ja tajusin taas kerran, että ehkä tää mun tapa uskoa on myös ihan oikea ja vahva ja validi. Liian usein epäilen, liian usein noloilen – suuntaan jos toiseenkin. Mietin taas sitä kastetta. Ensi viikolla olis kastesunnuntai. Se on liian varhain L:lle. Odotan että se sopeutuu ajatukseen, ehkä siihenkin on joku syy ettei aika vielä ole oikea.

Kun selvittiin lopulta kotiin oli iltapäivä jo hyvässä vauhdissa. Haettiin pubista ”Growler” ja kaupasta burgerikamat ja siirryttiin pihalle grillailemaan ja nautiskelemaan kesäpäivästä. Koko perhe – no, ei M – on onnistunut kehittämään tukevan addiktion mustikoihin. Huonompiakin paheita vois toisaalta olla. Kesävieras Buddy kätkeytyi kurkun alle ja nautiskeli omasta pakopaikastaan. Jälkkäriksi jätskit ja pihaleikkejä mun hoivatessa pientä puutarhaani.

Häädettyäni lauman sisälle oli Koiran vuoro – ja mun. Puoli tuntia trailillä metsässä tekee terää, antaa virtaa ja saa taas jaksamaan. Nukkumaan ajattelin kuitenkin vetäytyä varhain... herätäkseni laittamaan mustikkapannareita, lähteäkseni lasten kanssa koirapuistoon ja sen jälkeen kirjaston kautta... terapiaan. Tulkoon maanantai. 

täällä ravintolat saa myydä alkoholia myös ulos ja pubissa voi käydä täyttämässä omat olutgrowlerinsa
(64 fluid oz eri vajaat 2 litraa)

kesävieras ulkoilemassa

uudella "polulla" rakennetaan siltaa