Siirry pääsisältöön

sisustusta kieliposkessa

L kuolee hiljaa kun se näkee tän... ei meillä saa näyttää tältä, eikä näyttäiskään jos L yksin sais päättää mutta kun meillä on me neljä muutakin - sottapyttyä.

Tää alkoi siitä kun Marika puhui sisustuskuvista ja blogien hienoista asu- ja ruokakuvista... jätin muhimaan, naurahdin ja tänään luin olkkarin lattialla sisustuskuvastoa ja yllätin itseni miettimästä et tolta näyttävä sänky olis aivan I-H-A-N-A! Muutama mutta ja mutka. Ensimmäisenä se että meidän kaikki kolme jälkeläistä nukuu meidän kanssa samassa huoneessa ja osin myös samassa sängyssä. Huolimatta siitä että meillä on ihan asianmukaiset lastenhuoneet. Toiseksi laiskuus ja kolmanneksi raha. Tässä järjestyksessä koska vaikka mulla olis rahat osataa ton kuvan liinavaatteet ($967+tax) olis edelleen jäljellä ne lapset ja se laiskuus.

tästä lähtis, tonnilla lakanoita ja toi rätti... peitot ja tyynyt on toki erikseen

Jäin leikittelemään ajatuksella siitä miltä meillä näyttää ihan oikeasti - siis ilman pikasiivousta ja kivoja pikkuasetelmia - ja miltä meillä vois näyttää jos vois vaan osoitella sormella ja poimia sisustusliikkeistä kaikkea kivaa ja joku muu tekis ja meillä ei olis neljää ihmistä sotkemassa L:n hartaudella vaalimaa tyylikästä kotia.

mä ihan oikeasti tykkään meidän alakerrasta ihan kokonaisuudesaan



mutta meillähän vois näyttää vaikka tältä (kuvat R&B)


tai tältä

keittiössä on semikaaos

ja ruokapöydällä on mun työpiste

loftissa on sentään siistiä... laitoin pyykit eilen, muuten siellä olis läjäpäin puhtaita ryppyisiä vaatteita

poikien huoneessa, tais siis leikkihuoneessa näyttää tänään tältä

mun unelmissa siellä on tällaista

tai ehkä tällaista

M:n huone on L:n työhuone

nukkuisko se siellä jos siellä njäyttäiskin tältä ?

tai tältä? Vastaus - ei.

meidän todellinen "eyesore" on meidän makkarissa tapahtuva leirimajoitus... olen aikoja sitten lakannut käyttämästä pussilakanoita lapsilla, koska noi täkit pestään kuitenkin vähintään viikoittain...
parhaassa tai pahimmassa tapauksessa päivittäin

seinän maalimallit on jo ostettu ja odottaa inspistä


täällä kelpais nukkua...

tai täällä... mutta kuka istuu tossa tuolissa? L vartioimassa mun unta?

Joku joskus sata-aikaa takaperin kysyi meidän talon pohjapiirustuksesta... möyrin hetken autotallissa ja löysin rakennusaikaiset piirrokset:

tossa ruksien kohdalla on alapuolella oleva kuva








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...