Siirry pääsisältöön

ostoksilla

Feispuukissa ystävä purkaa mieltään ja saa vastaansa kommenttiryöpyn. Mä en ymmärrä. En oikeesti ymmärrä. Siis saivartelematta ja vinoilematta ja haluamatta olla hankala – osaan mä senkin. Tätä en ymmärrä.

Tilanne: Äiti ruokakaupassa lastensa kanssa. Yksi lapsista istuu ostoskärryissä, toinen siinä kärryjen lastenistuimessa. Toinen asiakas valittaa myyjälle siitä kärryissä istujasta. Äiti nostaa kolmevuotiaansa pois kärryistä ja jatkaa kaupassakäyntiä, nyt astetta haasteellisempana versiona.

Paria kommenttia lukuunottamatta ne feispuukissa oli sitä mieltä että lapsi ostoskärryissä on jotenkin epähygieeninen... ehkä ne itse ei olis kuitenkaan valittaneet tilanteesta myyjälle, mutta epähygieenistä se kuitenkin on. Ai miten? Tää on se kohta mitä mä en ymmärrä. Mä ymmärtäisin jos lapsi olis sivelty eritteillä, ymmärtäisin että se huolettais kanssaostajia... Mutta ihan tavallinen lapsi, sellainen kun lapset nyt on. Miksi siitä tarttuis yhtään mitään, etenkään sen seuraavan asiakkaan ostoksiin, saati siinä vieressä ostavan ihmisen ostoksiin? Mä olisin paljon enemmän huolissani pisaratartunnasta... mitä jos joku kaupassa olijoista yskii mun valmiiksi muovipussissa olevien porkkanoitten päälle? Sillähän voi olla vaikka influenssa... tai entä jos joku aivastaa kaupassa? Tuleeko leipään siitä influenssa? Tuberkuloosihan voi matkata pitkiäkin matkoja ihan vaan ilmassa ja päättää laskeutua ihmisen keuhkojen lisäksi vaikka minne... Miksi kukaan ei ole huolissaan tästä? Kaikillahan vois velvoittaa olevan hengityssuojaimet siellä kaupassa – hygieniasyistä. Jos joku lukijoista on siis lukenut enemmänkin mikrobiologiaa tai on vaikka infektiosairauksiin erikoistunut omassa ammatissaan tai muuten vaan... selittäkää mulle. Miksi lapsi ostoskärryissä on riski ihmisen – muitten kuin sen kyseisen lapsen – terveydelle? Siis enemmän kuin pisaratartunta tai likaiset kädet tai... Miksi se ostoskärryjen sisäpuoli olis edes periaatteessa jotenkin puhdas ennen kuin se lapsi lykätään sinne kärryosaan?

Mä käyn usein kaupassa lasten kanssa. Jo pelkästään siksi ettei muita vaihtareita ole ja mun mielestä lasten on ihan hyvä oppia käymään kaupassa. K:n erityisope oli sitä mieltä että ratkaisu K:n ongelmiin olis se ettei se enää kävis kaupassa tai ravintolassa tai ylipäätään julkisillapaikoilla... mun mielestä se on ratkaisuna vän kuin laastari, pidetään se hankala tapaus kotosalla, ehkä sen vois jopa laittaa häkkiin ja odottaa että siitä tulee kypsempi ja vastuullisempi.  No kuitenkin, me käydään koko perheellä kaupassa. Täällä on miltei kaikissa kaupoissa kaksi-istuimisia kärryjä ja keskimäärin pojat istuu niissä. M kuitenkin istuu siellä kärryissä sisällä – aina. Täälläkin se on periaatteessa kiellettyä, mutta kukaan ei ole koskaan huomauttanut meille tilanteesta, onhan se aika selvää miksi yksi kolmesta on siellä kärryjen sisällä. Syy kieltoon on täällä toinen. Lapsi joka nousee seisomaan siellä ostoskärryjen sisällä on vaarassa pudota niistä kärryistä ja satuttaa itsensä. Kukaan ei ole huolissaan tartuntataudeista tai ylipäätään hygieniasta. Jos jostakin, ne on huolissaan siitä että lapsi putoo kärryistä päälleen, saa aivovamman ja minä syytän siitä kauppiasta. Siksi kärryissä on kuva varoittamassa tästä mahdollisuudesta, siis siitä putoamisesta... ihan vaan, jotta ne voi sanoa jos lapsi putoaa ja minä syytän kauppiasta että se lapsi ei olis alunalkaenkaan saanut olla siellä kärryissä.


Ihan oma keskustelunaiheensa on sitten se miksi M ei voi kävellä. M ei voi kävellä koska se on M. Sen jalat lakkaa toimimasta kaupoissa ja sit se joutuu makaamaan kaupan lattialla ja itkemään ja kiukkuamaan. Jos noista joku olis ihan pakko laittaa kävelemään kaupassa, se olis kyllä O.




Kommentit

  1. Lapset ei käsittääkseni saa siksi olla kärryissä, että niillä on kengät jalassa ja osa elintarvikkeista myydään pakkaamattomina. Eli jos se lapsi on vaikka astunut koiran kakkaan ja sitten joku myöhemmin laittaa siihen kärryyn ompun ilman pussia, on teoreettinen mahdollisuus ruokamyrkytykseen. Jos sen ompun siis pesee huonosti, mutta kuten sanoit, tartuntalähteitä on kyllä muitakin.

    VastaaPoista
  2. Samasta syystä kuin miksi kenkiä ei laiteta jääkaappiin tai ruokapöydälle

    VastaaPoista
  3. En tiedä kuinka paljon seuraat Suomen mediaa, mutta tämä on yksi näitä ikuisuusaiheita jossa tapellaan säännöllisesti. Etenkin silloin kun pihalla on kurakelit.
    Mun mielestä lapsen paikka ei ole siellä kärryjen sisällä, etenkään isojen lasten. Mä annan ymmärrystä niille, joilla on kaksi pientä lasta (alle 2v) ja se toinen on vaan pakko laittaa johonkin.
    Tämä asia ei kylläkään häiritse mua niin paljon, että huomauttaisin siitä kenellekään. Itseasiassa tämä on ensimmäinen kerta kun edes annan asiasta oman mielipiteeni.
    Olen kyllä huomannut, että täällä Jenkeissä on Suomea yleisempää että siellä kärryjen sisällä istuu kaksikin lasta. Olen vaan tyytynyt hiljaa ihmettelemmään asiaa.

    VastaaPoista
  4. Siis valitettavasti Suomessa tykätään kytätä muita ja ärsyyntyä milloin mistäkin. Säännöistä ollaan myös naurettavan tarkkoja. Suomihan on hyvä maa ja ihana paikka asua, mutta toivoisin hiukan lisää rentoutta ja avuliaisuutta kyyläämisen ja nipottamisen tilalle.

    VastaaPoista
  5. Vastaan yhteisesti kaikille... En seuraa Suomen mediaa oikeastaan lainkaan ja törmäsin tähän asiaan vähän yllättäin. Mehän ei edes matkusteta Suomessa, joten en törmää näihin asioihin sitäkään kautta.

    Mun mielestä tartunnan mahdollisuus on todellakin aika teoreettinen. Voisin myös kuvitella ettei kukaan iske sinne kärryihin lasta joka on kieriskellyt koirankakassa, tai edes astunut moiseen, mutta saatan toki olla aivan väärässäkin.

    Maailmalla olen oppinut pesemään hedelmät ja vihannekset ennen syömistä, lähinnä sen takia että pelloilla liikkuvat villieläimet tunnetusti levittävät mm. e-kolia, eikä se torjunta-aineiden pois peseminenkään nyt niin huono ajatus liene.

    Mitä tulee vertaukseen kengistä jääkaapissa tai ruokapöydällä... en tee kumpaakaan, mutta käsilaukkuni saatan laskea auton lattialle, ravintolassa lattialle, kotona lattialle JA myös sinne ostoskärryihin. Onko myös käsilaukun laittaminen ostoskärryihin siis kiellettyä? Jos sattuisin olemaan pöpökammoinen saattaisin myös olla aika kauhuissani niitä ostoskärryjä työnnelleistä käsistä, ja siitä että niillä samoilla likaisilla käsillä kosketaan niihin elintarvikkeisiin jotka seuraavaksi lapan sinne jääkaappiin...

    Täällä kukaan ei ole huolissaan ostoskärryissä istuvan lapsen likaisuudesta, sen sijaan kaikkialla tarjotaan jo puhdistuspyyhkeitä kärryjen työntöaisan pyyhkimiseen.




    VastaaPoista
  6. Kengistä tulee rapaa kärryyn ja etenkin näin keväisin tosi helposti myös koirankakkaa, jota on lumen sulaessa aika monissa kengissä. Kengistä se siirtyy kärryyn, kärrystä ruokaan ja ruokien pesemisenkin jälkeen bakteereja voi helposti siirtyä syöjälle. Ihan aiheellinen huomio siis. Vaikka ei olisi rapakelit, niin en silti haluaisi hiekkaa yms. likaa lähelle kenenkään ruokaa.

    VastaaPoista
  7. Lapseltahan voi napata kengät pois. Uskon, että tää kenkälika-asia on se virallinen syntipukki, joka siis ratkeaisi ottamalla ne kengät pois, mutta todellisuudessa myös lapsi ilman kenkiä herättäisi yhtä paljon vastustusta. Kukaan ei tosiaan ajattele, että joku kassi tai maahan asetettu toisen kaupan muovikassi tai ihan mikä vaan voi olla tasan yhtä kakkainen.

    Meillä lapsi ostoskärryssä oli pahin mahdollinen killeri. Ostoksista ei ois jäänyt mitään jäljelle. Ja sieltä ylettyi myös mukavasti painimaan istuimessa istujan kanssa. Siinä maassa kun kärryt oli aika pieniä. Toisaalta oikeestaan missään meidän lähimmistä kaupoista ei edes ollut ostoskärryjä vaan vain koreja eikä niihin mahtunut tuplarattailla sisään, joten ekat 4 vuotta kaupassakäynti oli yks raskaimmista hommista ikinä.

    VastaaPoista
  8. Mä en ole koskaan kuullut puhuttavan koko asiasta vaikka seuraankin Suomen tapahtumia ja matkustan siellä säännöllisesti. Ihan alkuun kuulosti ihan hullulle koko aihe (varsinkin tuon kengät jääkaapissa vertauksen suhteen) vaikka uskonkin, ettei oma lapseni koskaan tule istumaan kärryissä sisällä. Hyvä pointti kuitenkin oli tuo rapakeliaika, mutta enemmän minua varmaan potuttaisi se, että kärry on rapainen kuin että olisin huolissani tartuntojen suhteen. En ylipäätänsä heittele ruokaa kärryn pohjalle ilman pussia. Miksi joku tartuntoja pelkäävä tekisi niin? Joskus olen ostanut pussittamatta ja silloin laitan yleensä tavaran jonkun muun tuotteen päälle. Sekinhän on tietenkin vain oman itsensä hämäystä koska samalla tavallahan niitä pöpöjä sinne tulee muiden tuotteiden pakkauksista, muiden asiakkaiden käpälöinnistä jonka jälkeen laitetaan tuote takaisin hyllyyn, kassahihnalta tai kassaneidin rahoja hiplanneista käsistä. Ja itselleni tuli mieleen juurikin nuo paskaset käsilaukut ja ostoskassit jotka lojuvat (ainakin meillä) auton lattioilla ja maassa auton vieressä kun lasta kiinnitetään istuimeen. Nehän lentää ihan ensimmäisenä sinne ostoskärryn pohjalle.

    En pistäisi ollenkaan pahakseni vaikka Suomessakin tarjottaisiin hyvän palvelun eleenä ovella desinfiointiliinat kärryjen työntöaisan puhdistusta varten. Se voisi olla ehkä tärkeämpi aihe kuin se, että jonkun lapsi istuu kärryissä. Työni puolesta opiskelijoiden kanssa olemme monet monituiset kerrat ottaneet bakteerinäytteitä muun muassa aisasta ja tulokset puhuu puolestaan. En ole erityisen bakteerikammoinen mutta kun lapsen kanssa liikun kaupassa täällä, putsaan kärryt aina.

    VastaaPoista
  9. Kiitos Paula ja Reetta! Nyt mä tiedän etten mä ole aivan totaalisen tärähtänyt pitäessäni tätä vähän hassuna huolena. Olen itse Paulan kanssa samaa mieltä siinä, että sen aisan puhdistaminen on tärkeämpää...

    VastaaPoista
  10. Joo ja se piti vielä sanoa, että Suomessa ei edes ole maaperässä mitään niin pahoja bakteereja (ellei ulosteita lasketa), että niistä aiheutuis heti joku hengenvaara. Täällähän on maa jäässä puolet vuodesta :D Muissa kolkissa sitten ilmastosta jne riippuen (Kreikassa hirveesti peloteltiin, ettei lasten pidä antaa koskea hiekkaan paljain käsin, aina oli joku mummo huutamassa et lapset kuolee tauteihin jos ne hipaisikaan maata...no olis tietty ollut hepatiittiriski ilman rokotusta, mutta kaikilla lapsilla rutiinisti siellä se rokotus). Isompi kiusa on sit tosiaan ihmisten levittämät pöpöt työntöaisassa jne.

    Eiköhän maalaisjärki toimi tässä. Jos oman lapsen kengät on uitettu koiranpaskassa, tuskin nostat sitä noin vaan kärryyn, koska se töhnähän levii ekana niihin omiin ostoksiin. Olen oikeesti nähnyt vanhempia, jotka nappaa ne kengät pois ja laittaa kangaskassiin tai kaupan hedelmäpussiin. Tadaa, ongelma on poistunut. Mä ehkä itekin tekisin näin, koska sit ois valmiina jauhot, jotka heittää arvostelijoiden suuhun. (Ai niin paitsi eihän kukaan sano mitään ääneen, mulkoilee vaan ja rustaa valituskirjelmiä lehtien yleisönosastoihin.)

    VastaaPoista
  11. Mä olen itse kaupassa töissä ja mua ärsyttää, kun ihmiset laittaa lapsensa kärryyn. Koska monesti ne lasten kengät ja vaatteetkin on likasia ja rapasia ja sitten me joudutaan pesemään ne kärryt... Totta kai työ on työtä ja mä itse pidän todella työstäni kaupassa, mutta fakta on, että kaupoissa on yleensä pirunmoinen kiire. Jos me joudutaan jokaisen lapsiperheen jälkeen pesemään ja kuivaamaan ne kärryt, äkkiä ei ehdikään purkamaan kuormaa, täyttämään hyllyjä ja poistamaan pilalle menneitä tuotteita. Työaika kun on rajallinen ja minä en ainakaan jää palkatta pesemään niitä kärryjä...

    VastaaPoista
  12. Joo tosiaan tällaisen mediakeskustelun jälkeen kauppoihin alkoi Suomessa tulla sellaisia lappuja että ei lapsia ostoskärryyn. Joissain kaupoissa (suurimmissa ainakin) on sellasia kärryjä, joissa on paikka 2 tai jopa 3 lapselle. Niitä ei tosin oo sitten kuin parit sellaisia kärryjä että ihan tuuria onko ne vapaat kun tulet oman lapsilaumasi kanssa kauppaan..

    VastaaPoista
  13. Ma kylla repesin talle totaalisesti kun luin lehdesta, no saadaan lisaa niita saantölappuja Suomeen, anteeksi mutta olen varmaan aika kaukana Suomen touhuista mutta tallaiset kiellot tuntuvat typerilta, mulle on ihan sama vaikka siella ostoskarryissa istuisi jonkun koira :D Eikös se ylihygieeninen ymparistö ole osasyy allergioiden kehittymiseen ja nipotus turhaan stressiin?

    VastaaPoista
  14. Pakko sanoa, että välillä huokaisen helpotuksesta, että muutin pois Suomesta. Järkyttävää tiukkapipoisuutta, nipotusta ja jatkuvasti lisääntyviä sääntölappuja! Onko elämä Suomessa on jo niin turvattua, että ihmisillä ole enää oikeita ongelmia, niin pitää valittaa turhasta?

    VastaaPoista
  15. Mä sanoisin että lukijoiden reaktioista näkyy se tietynlainen kyky katsoa asioita monelta kantilta joka tarttuu matkaan kun asuu ulkomailla. Siis se, että kun on toisessa kulttuurissa oppinut elämään niitten asioitten kanssa jotka alkuun tuntui aivan päättömiltä, ja oppinut ymmärtämään miksi asiat tehdään toisin jossakin muualla on helpompaa nähdä tiettyä komiikkaa siellä missä läheltä katsottuna sitä ei ole.

    VastaaPoista
  16. Tämä koko juttu alkoi Suomessa silloin, kun maailmalla oli ensimmäinen laaja lintuinfluenssaepidemia. Jos en vallan väärin muista, niin ihan viranomaiset rupesivat muistuttamaan kauppoja tästä asiasta. Pelkona oli silloin se, että lintuinfluenssa voisi levitä, jos kengänpohjiin on ensin jäänyt linnunkakkaa ja siinä olevat pöpöt sitten joutuvat ostoskärryjen kautta ruokiin. Samassa yhteydessä tuli myös kaikenlaisia muita säännöksiä esim. siitä, millaisissa olosuhteissa siipikarjaa saa pitää ulkona (haluttiin estää lintuinfluenssan tarttuminen villeistä linnuista siipikarjaan).

    Kepa

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k