Hain M:n
klinikalta sen vikasta ABA:sta ja Patti sitten totesi, että kylläpä oli kivaa
tehdä M:n kanssa töitä tänä kesänä... M siihen reippaasti toteamaan – ”I
did not have any fun working with you” ....hmmmm, mä siinä sitten kohteliaasti
tarkennan että ”You mean you had fun with Patti?” ja vastaus taas – “No, I did
not have fun at all. I did NOT like
working with her.” Että silleen… onneksi Patti on ABA spesialisti ja tottunut
näihin keskimääräistä suorasukaisempiin lapsiin jotka ei ymmärrä että on tapana
olla kohtelias tai edes yrittää jotain laimeeta. Nauraen se totes, että toivottavasti nähdään ensi kesänä.
Autossa
puheenaiheena oli kuolema. Teemalla ”Ei kannata juosta auton alle kun silloin
voi vähän kuolla” – mä tarkennan asiaa sanomalla että kuolla voi vaan yhden
ainoan kerran... ”Aijaa, miksi ihmiset sitten kuolee?” Siinäpä kysymys. Miksi
ihmiset kuolee? Miksi elämä on rajallista? Miksi voi kuolla vain kerran? Selitän
M:lle kuoleman konseptia, ja kuinka yleensä ja parhaassa tapauksessa kuollaan
vasta vanhoina ja sairaina... ”You got sick, why didn’t you die?” – ”Because
most times, when we get sick we don’t die” – ”Oh... but sometimes we do die?” –
”Yes, when you are sick or hurt bad enough you die.” – “Like if we get hit by a
car?” – “Yes, like that” – “I think it’s a good thing I look both ways before I
cross the street then.” – “Yes”
Kauppakeskukseen
leikkimään ja lounaalle ja shoppailemaan ja juoksentelemaan… pojille alesta kesävaatteita ensi kesäksi ja
M:lle parit trikoohousut kouluun. M olis halunnut vaihtaa ne housut jalkaan
heti siinä kauppakeskuksen käytävällä ja me päästään siitä seuraavaan
puheenaiheeseen... Alastomuus. Miksi ei voi olla alasti julkisella paikalla ja miksi
vaatteita ei voi riisua keskellä kauppakeskusta... tässä aiheessa me ei päästy
puusta pitkään. M:n oli täysin mahdotonta ymmärtää mitä epäsopivaa siinä on ja
miksi meillä on niin älytön kulttuuri ja tavat, että se on jotenkin epäsopivaa.
 |
| Kauppakeskuksen sisäleikkipaikalla. O:n paita - Gymboree, housut - Mini Boden. M:n paita - Gap, shortsit - Mini Boden. K:n koko asu - Polarn O. Pyret Pidempään seuranneet ovat varmaan huomanneet, että mä puen pojat erilailla ja ihan tarkoituksella. Usein pojat myös itse valitsee vaatteensa... Tänään kaikilla kolmella itse valitut asut. |
Mä aina välillä
itsekin ihmettelen näitä käsittämättömiä vetojani... kuka HULLU vie lapset
ensin M:n ABAsta ja toimintaterapiasta kauppakeskukseen leikkimään, lounaalle,
juoksemaan ja vaateostoksille ja sen jälkeen pakkaa ne autoon ajaakseen omalla koululleen
peruuttamaan ulos syksyn kursseilta... sanoisin että täytyy olla masokisti tai
tosiaan umpihullu tai sitten yltiöoptimisti.
Onneksi koululla
oli hiljaista ja palvelu supernopeeta ja mua auttanut heppu jopa totes, että
allekirjoita vaan toi paperi ja kirjoita siihen sun oppilasnumero niin hän
täyttää loput... joskus se vallaton meno siis myös auttaa asioita. Tammikuun
ilmoittautumispäivä (?) on lokakuun 23. sitä odotellessa siis... päätös on
tehty ja kyllä kirpaisee – kele!
Viimeisenä
sivuhuomautuksena totean, että on uskomatonta että ruokakaupassa noi elosalamat
kerkis purkaa kaksi tusinaa kananmunaa pahvikoteloistaan ostoskärryyn,
eikä yksikään mennyt rikki... Miten se
on edes mahdollista?
Kommentit
Lähetä kommentti