Siirry pääsisältöön

sata litraa bensaa


Viimeinkin perjantai ja pitkä viikonloppu. Mikä tekee kotiorjan kotiäidin perjantaista jotenkin erilaisen muihiin päiviin verrattuna? – En ihan rehellisesti tiedä... tai ehkä se että lauantaina saa aamusta lähteä koiran kanssa lenkille ihan YKSIN, se on aika luksusta.

M:n psykologi on lomalla ja näinpä meillä on melkein vapaa perjantai. Mulla on iltapäivästä kardiologi, mutta muuten ei oo aikatauluja. Noin muuten viikkoa kuvaa aika hyvin se ettei yhtään ylimääräistä – siis ns. huviretkeä  - olla tehty mihinkään, auto tankattiin viikko sitten, siinä on 100 litran tankki ja se tankki on nyt niin tyhjä ettei pääse mihinkään pysähtymättä ensin bensa-asemalla. On tullut vähän ajeltua... terapiaan ja lääkäriin ja terapiaan ja lääkäriin ja puistoon ja terapiaan ja lääkäriin...

Pojat nukkuu, M ei nuku. Se on nyt kohta ollut viikon omassa huoneessaan ja mä siinä patjalla lattialla. Saldo:

1 hyvin nukuttu yö
1 yö patjalla mun kanssa nukkuen
1 yö patjalla mun kanssa heräillen
2 rikkonaista yötä

Taidan pyytää että se psykologi ryhtyy seuraavaksi puhumaan ton kanssa tästä nukkumisasiasta. Pakkohan tähän on joskus saada jotakin tolkkua... millä mä opetan sille ettei mitään kamalaa tapahdu jos nukkuu sängyssä yksin, se kun pelkää sitä kamalaa vaikka mä oon siinä alle metrin päässä...

10 päivää koulun alkuun... vaatteet päälle ja menoksi - TAAS


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...
Lähetä kommentti
Lue lisää

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...
24 kommenttia
Lue lisää

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...
25 kommenttia
Lue lisää