Siirry pääsisältöön

hei, me lennetään - tai ainakin melkein


Me mennään taas – kolmen vapaapäivän jälkeen... kouluun, seurakunnan aamuryhmään ja kouluun, lounaalle, terapiaan, kouluun, terapiaan... ja sit kello onkin jo viis...

Musta on pelottavaa että mä oikeesti oon jotenkin leppoisampi äiti kun L on poissa... jatkuisko tää näin jos se ei koskaan tuliskaan takas – pitää tulla takaisin, tämä EI ollut vihje pysyä siellä!!!!!!! - vai palattaisko me normaaliin, kyllä varmaan... en loputtomiin jaksais olla se mukava, lehmänhermoinen, ”kiva äiti”. JA toisaalta musta tuntuu että noi kolmekin on ollut ”on their best behavior” ettei mutsi pimahda ja karkaa – kauhun tasapaino.

Eilen illalla opettelin telkkaa katsoessani neulomaan patenttia. Miksi mä oon aina kuvitellut että se on jotenkin vaikeeta ja monimutkaista? Sehän on ihan superhelppoa!

O vetää kolmatta jogurttiaan... kaks muuta ei syöneet ja O hoitaa homman... M on saanut vaatteet päälleen ja K katsoo Tuhkimoa välillä sylistä ja välistä taas lämppärin edestä. 


Kommentit

  1. Nyyperi14. marraskuuta 2012 klo 16.36

    Patentti on ihan superhelppoa! Tein pari tuubihuivia itelleni just patentilla.

    Ja näin pitempään jo lasten kanssa yksin olleena... kyllä se arkinen räyhämutsi aika nopeesti kuvioihin palas ;)

    VastaaPoista
  2. sanna21. marraskuuta 2012 klo 14.04

    Mikä on patentti? neule? Mitä sä oot tekemässä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa22. marraskuuta 2012 klo 8.22

      Patentti on joo neuletyyppi - laitan sulle kuvaa... edelleen työstän sitä tilkkupeittoa meille olkkariin ja samalla M:lle kaulaliinaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...
Lähetä kommentti
Lue lisää

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...
24 kommenttia
Lue lisää

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...
33 kommenttia
Lue lisää