Siirry pääsisältöön

juosten pissitty


Vois kuvitella, että tähän ikään mennessä ihminen olis oppinut tekemään asiat järkevässä järjestyksessä... vaan ei, ei, ei... Sen jälkeen kun M hyppäs bussiin meillä tapahtui seuraavia asioita seuraavassa järjestyksessä:

  • aamiainen
  • aloitan leipomaan omenaleipää
  • lähdetään poikien kanssa juoksemaan – 30 minuuttia työnnän edelläni 40kg painoa ja ”juoksen” ja näytän vastaantulijoista varmasti siltä että olen kuolemaisillani ja olis syytä tilata ambulanssi
  • leivon leivät loppuun ja tyrkkään ne uuniin
  • menen yläkertaan mennäkseni suihkuun mutta päädyn viikkaamaan edellisen viikon pyykit
  • otan leivät ulos uunista
  • venyttelen ja leikin K:n kanssa
  • mennään vastaan M:n bussia
  • syödään lounasta


...nyt mulla on siis alle vartti aikaa käydä suihkussa ja pukea, ja pukea lapsille jotain muuta päälle ja saada ne autoon...

Olisi siis ehkä ollut järkevämpää käydä ensin juoksemassa ja aloittaa leipominen sen jälkeen, sen sijaan että jättää kaiken kesken lähteäkseen juoksemaan, ja käydä suihkussa sillä aikaa kun ne leivät on uunissa... näin olis ehtinyt aloittaa sen pyykkien viikkaamisen ja lopettaa kotiin palattua... suihkussa ei oikein voi käydä vaan vähän.


Kommentit

  1. sanna5. marraskuuta 2012 klo 13.51

    Voi sun juoksukoulusi kanssa. Kuulostaa aika rankalta, varsinkin noiden kärrättävien osalta. Mä vaan mietin, että eikö ole mitään hellävaraisempaa liikuntamuotoa kuin juoksu? Kun oon ymmärtänyt, että et ole vähään aikaan urheillut (vai oonko ymmärtänyt väärin?). Itse joogasin pari vuotta poikain jälkeen, nyt on lisänä hikijumppa ja syvävenyttelyt ja zumba. Ja vieläkin tuntuu välillä ettei kroppa ole se "sama vanha" mikä tosin on tottakin.

    Ainakin zumba voisi olla mahdollista kotona DVD:ltä lasten kanssakin;)

    No, tärkeintä on, että liikuntakärpänen on puraissut. Muista vaatia hierontaa kipeille penikoille :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa5. marraskuuta 2012 klo 19.33

      sanna, älä huoli, en mä ihan soitellen sotaan oo lähtenyt vaan aloitin kävelemällä ja tää on oikeasti tällainen hellä juoksukoulu... ekaa kertaa vaan päätin kokeilla lisäpainoilla, ihan vaan jotta pääsen juoksemaan kun L on Suomessa. Sinänsä nautin enemmän koiran kanssa liikkumisesta vaikka olihan noista seuraa ;)

      Poista
  2. sanna6. marraskuuta 2012 klo 11.24

    Hyvähyvä, varmistin vaan :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...
Lähetä kommentti
Lue lisää

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...
24 kommenttia
Lue lisää

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...
25 kommenttia
Lue lisää