Siirry pääsisältöön

narkkari


Onhan mun myönnettävä, että niin harvoina hetkinä kun kykenen katsomaan omaa elämääni jonkun toisen silmin tai vaan asettumaan sen arkisen karmeuden yläpuolelle, niin onhan tää aika huvittavaa. Onhan se koomista olla nelikymppinen kolmen lapsen kotiäiti ja joutua randomiin huumetestiin lääkärissä ja siihen kuppiin pissiessä - labrantädin odottaessa oven ulkopuolella – pojat vetää kilvan sitä samaista vessaa jolla mä istun sen purkkini kanssa. Mun päivät on täynnä komiikkaa, valitettavan usein täysin tahatonta JA jonkun muun aikaansaamaa...

Mun elämä on myös täynnä vaaratilanteita ja tänään huomasin olevani sittenkin äitini tytär... harrastin vähintäänkin luovaa liikennekäyttäytymistä ajaessani vastaantulijan kaistaa aamuruuhkassa - L paheksuu tätä – eli oikeastaan ajoin sen 100m vastaantulijoitten piennarta enkä aiheuttanut vaaraa kenellekään... sakot olisin kyllä saanut ja mahdollisesti löytänyt itseni myös putkasta kahden lapsen kanssa. Normaalit vaaratilanteet liittyy kuumaan hellaan, valuvaan veteen, portaisiin, porrastasanteisiin ja harvemmin siis muhun.

By the way... kahvi on pahaa, koska kahvinkeitin on descaled etikoitu viimeksi kesällä, ennen Kummitäti T:n meille muuttoa... Pojat ”lepäilee” yläkerrassa ja mä olen siivonnut Halloween helyt ja korut pois ja ripustanut tilalle syksyä – lapset maalas ystävän tekemiä taikataikinalehtiä, I-H-A-N-I-A!!!!  M oli sitä mieltä että seuraavaks on pääsiäinen tai ainakin Valentine’s Day. Se oli harmissaan kun lupasin vaan Turkey Dayta... mutta vähän mieliala koheni siitä että kalkkunanmättäjäisistä alkaa joulu ja näin ollen joulun alkuun on meillä kolme viikkoa – ei paha.

Taikataikinalehtiä

Mut on nyt rokotettu... hinkuyskä, jäykkäkouristus ja influenssa. Pitäis vähän säätää vatsataudin jälkeisiä veriarvoja karpalomehulla, muuten kaikki hyvin. Lääkäri sanoi et näytän hyvältä, kivaa että edes jonkun mielestä. Mä sanoin et oon aloittanut juoksemaan. Me ollaan L:n kanssa käyty samalla tohtorilla – kotoisasti Debralla – kymmenen vuotta. Niin ja se huumetesti; sinne saattaa siis joutua jokainen jolla on reseptikipulääkkeitä – narcotics – säännöllisessä käytössä ja siinä katsotaan kahta asiaa a) ettei pissasta löydy muita kivoja huumeita ja b) että sieltä löytyy niitä huumeita joita sieltä pitäiskin löytyä eli etten väärinkäytä tai myy. Kas kummaa läpäisin. Kerran vuodessa tehdään myös huumesoppari jossa lukee mitä syön ja kuinka paljon ja samalla lupaan ilmoittaa jos päädyn käyttämään jotain muitakin huumeita... mun käytöllä tää on oikeesti lähinnä lainsanelema pakko, mutta laki on laki.

Päivän odotushuoneita... lisää vielä tulossa...

Kardiologilla, torstaina 1.11. klo 9:30

Mosaicista oltiin myöhässä ja ne oli jo ovella vastassa... Mosaic, torstaina 1.11. klo 9:50 

 Lakeshore Clinic - meidän "terveyskeskus" torstaina 1.11. klo 10:30
Debran huoneessa odottelemassa Debraa

 Takaisin odotushuoneessa odottelemassa labraa

Matkalla autolle... pitkästä aikaa asukuva    
O:n paita - Mini Boden, housut - Diesel ja tossut - Vans.
K:n  paita - Hanna Andersson, farkut - Gap Jeans ja tossut - Stride Rite.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...