Siirry pääsisältöön

jos niitä oliskin neljä


Laiskottaa. Pitäis lähteä kirkkoon, mutta kovasti tää takapuoli näyttää nyt nauttivan tästä tuolista ja mieli aamuhetkestä. Kaikkee haluis, mutta kaikkialle ei ehdi... jos tänään tuo metsä olis mun kirkkoni ja lähtisin sinne poluille Koiran kanssa, vaihtaisin hallelujaan hiljaisuuteen. L on vihdoinkin tainnut päästä sovintoon mun kirkossakäynnin kanssa tai sit mä oon vaan lakannut miettimästä mitä se miettii.

Rautakaupasta haluisin tuolimaaleja ja kynnyslistaa – autotallin kynnys on halki. Yksi tuoleista on jo maalattu, tummemman harmaaksi – kokeeksi. Lopuista on ajateltu kaikenlasta. Mustaa, valkoista, oranssia, keltaista, sinistä, punaista...

L lähti koeajamaan uutta fillariaan, se on kuin pikkupoika – ihanaa olla innoissaan jostakin uudesta. M oli eilen satuttanut nivustaipeensa ja kävely on hankalaa. Kyllä sitä nyt koetellaan, pientä rinsessaa. Ne on kaikki yhdessä syöneet eiliset synttärikarkit aamiaiseksi, istuneet tässä jo hyvän aikaa.





































Yhteen perheeseen oli syntynyt kaksoset 7 ½ kk:n ikäerolla edellisiin – siis kaksosiin. Katselen noita kahta ja mietin minkälaista mun elämä olis jos niitä ei oliskaan kaks vaan neljä. Tossa ne istuis, rivissä pöydän toisella puolella syömässä tikkareitaan. Olisinko mä enää tässä vaiheessa edes hengissä. Ajatusleikkinä se on aika kutkuttava, mutta hiki tulee ajatellessa...  Parempi näin. Paljon parempi näin.




Tunnisteet:

Kommentit

  1. sanna6. tammikuuta 2013 klo 13.39

    Jos sais ne pari lisää tuollaisina kolmevuotiaina? Mä ainakin ottaisin :) No mene ja tiedä, tänään varasin lentoja ja kyllä hiukan hikoilutti maksaa kolmesta lapsesta täysi hinta. Eli ehkä näin on ihan hyvä <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää