Siirry pääsisältöön

perjantai


Istuin pari tuntia pöydän ääressä tekemässä suunnitelmaa huomiselle koulupäivälle. Sillä samalla suunnitelmalla ratsastellaan sit enemmän tai vähemmän koko kevät. Jossakin välissä voidaan pumpulisten lumipallojen sijasta nakella vaikka pääsiäismunia tai voikukkia. Vaihtaa rati riti rallat johonkin keväisempään. Sadelaulut voidaan pitää kun kuitenkin sataa.

Kävin kahvilla ystävien kanssa, luksusta kun mukana vaan K. Olis pitänyt kuitenkin ottaa mukaan myös ilmastointiteippirulla, jotta olis saanut sen pysymään aloillaan. Ei auttanut pulla – ei syönyt. Ei puhelin – ei jaksanut keskittyä. Ei paperiset mainoskolmiot – ei saanut heittää niitä tötteröitä puhelimella. Olisi halunut juosta pitkin sitä sohvaa halaamaan ne vieressä istuneet miehet.

Ostin pizza-aineet illaksi ja lasten ruokavalion peruspilarit. Appelsiinimehuhyllyssä oli yllätys. Yllätyin, hämmennyin ja nauroin. Kieltämättä loistava idea sijoittaa viinat ja mikserit yhteen. Miksi ei?







































Sovin päivällisiä ja leikkideittejä ja kahveja... jotain pitää tehdä lasten telkkariaddiktiolle. Ne katsoo ihan liikaa telkkaria. Olen laiska. Se nyt vaan on helppoa.  Pitäis kaivaa jostakin taskusta se parempi äitiys. Se joka askartelee ja leipoo ja leikkii ja rakentaa ja ulkoileekin. Ulkona nyt vaan on viimeaikoina ollut liian. Liian märkää. Liian tuulista. Liian kylmää. Me ollaan oltu kipeinä, kotona ja sisällä. Ostin lisää vitamiineja. D-vitamiinikuuri alkaa. En ajatellut sairastaa enempää. Edelleenkin ne on vaivattomia sairastajia, jopa kutiseva M. Mä en vaan jaksa enää istua täällä mökissä.

Luen blogiin tulleita kommentteja. Negatiiviset kommentit on anonyymejä. Rakentavat ja positiiviset nimellä. SE blogikin ihmetteli et menin antamaan linkin omaani. Seison sanojeni takana, seison nimimerkkini takana ja voisin sanoa samat asiat myös ihan nimellä. Mä olen joskus lukenut tästä, että ihmiset tykkää antaa negatiivisen palautteensa anonyymeinä. On helpompaa murista ilman nimeään. Olen saanut tähän asti pelkästään rakentavaa, keskustelevaa ja positiivista palautetta niin anonyymeiltä kuin nimellisiltäkin. Haluan keskustella, sohia ja provosoida. Saa kyseenalaistaa ja keskustella. En ole oikeassa, en väärässä. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...