Siirry pääsisältöön

kaupassa


Käytiin kaupassa – joo, kaikki käy kaupassa – mutta kun mua on jäänyt kaivelemaan se että ”SEN toisen bloggaajan” mielestä ne Costcon pakkaukset on järjettömiä. Ne on joo tosi järjettömiä, JOS on lapseton pariskunta, tai JOS on yksi pieni lapsi. Meillä kun niitä lapsia on kolme ja huolimatta siitä ettei M syö mitään, ne kuitenkin näyttäis syövän aika paljon. Näinpä ainoa järjellinen tapa ostaa ruokaa on ostaa paljon ruokaa kerralla...

Käytiin siis kaupassa ja ostettiin:

15 pakettia Mac & Cheese
8 tölkkiä tomaatteja ja chiliä
8 tölkkiä papumuhennosta
3 jättipussia kultakaloja
1 kg mansikoita
1,3 kg mustikoita
2 kg levitettä (siis voita leivälle)
2 kg tortilloja
80 kahvipatruunaa
1 ½ kg kaakaojauhetta
1 kg kirsikkatomaatteja
1 kg paprikoita
4,7 litraa rypsiöljyä
2 litraa Kikkoman soijaa
23 kg täysjyvävehnäjauhoja (leipään)

Ostettiin me muutakin... viiniä ja lihaa illan vieraille ja...



Naurettavaa? Ei. Meillä kun edelleen on viisihenkinen perhe ja ruokaa kuluu. Harvemmin heitän mitään roskiin. Kaikki syödään kyllä. Meidän perhe menis vararikkoon jos nää samat asiat ostettais ihan tavallisesta ruokakaupasta. Meillä kun menee yhdellä aamiaisella helposti kymmenen kananmunaa ja kuus muropatukkaa ja kahdeksan jogurttia – pelkästään lapsille.


Kommentit

  1. Nauti vain rauhassa Costcon eduista munkin puolesta, liittyisin hetimiten takaisin jos vain olisi riittävän lähellä meitä. Nyt jo meidän kaupassakäynnit ovat niin monimutkaisia sen mukaan mitä kannattaa ostaa mistäkin, en jaksa lisätä puolentunnin ajomatkaa neljänteen tai viidenteen kauppaan. Ennen työmatka kulki ohi kätevästi. Onhan noita muitakin tukku-liikkeitä lähempänäkin ja yhteen liityttiin kun kaksoset kulutti paljon korviketta, mutta Costcon ruokavalikoimat sopi meidän perheeseen paremmin.

    Pakkauskoosta, kyllä muakin välillä kauhistutti kun tankin kokoiset ostoskärryt lähti kaupasta täynnä sipsejä ja limsaa, mutta onhan se ihan itestä kiinni mitä kuluttaa, ja miksi ei sitten käytä hyväkseen isompiakin pakkauksia jos kilohinta on parempi. Toisaalta jos ostaa enemmän (ja syö enemmän) vain sen takia että se on halvempaa ei siinä sinänsä säästä, tai jos ostaa ison pakkauksen joka pilaantuu ennen kuin sitä ehtii käyttää.

    Nyt tuli ikävä niitä mahtavan isoja pakastemustikka-pusseja, Finlandia-juustoja ja kavispyöryöitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä haluan aina ajatella et ne jotka ostaa sipsejä ja limuja, et niillä on joko jotkut bileet tai et ne kärrää niitä johnokin special eventiin...

      Herkut me ostetaan muualta, kun harvemmin meillä on käyttöä 1,5kg:n brielle tai 4kg:lle suklaata. Tai käyttöä varmaan olis, mutta vähempikin riittää.

      Poista
  2. Nooh, anna toisen ihmetellä pakkauskokoja ;)

    Itsekin ihmettelin ennen lapsen saamista, että miten ihmiset käyvät Prismoissa ja Citymarketeissa. Lapsettoman näkökulmasta kaupoissa, joissa saa kävellä tolkuttomat määrät napatakseen sen maitolitran ja leivänpalan... Sinappikoneen myötä oivalsin nopeasti, että vaipat ja vauvanruoat ovat isommissa kaupoissa paljon halvempia sekä valikoimakin laajempi, kuin lähimarketissa. Ulkomailla asuessani kävin ajoittain tukkukaupoissa täydentämässä wc-paperi- ja vesipullovarastojani. Joskus tuli ostettua sairaan iso pussillinen raakapakasteita, kuten voisarvia... Ei silti, en edelleenkään tykkää hypermarketeista.

    Tuohon ostettavan ruoan määrään vaikuttaa muuten todella paljon se, ollaanko kotona vai töissä & päiväkodissa. Etenkin, jos syön kalliihkon (ja suuren) lounaan työpaikkaruokalassa, niin illalla kotona tyydyn laittamaan ruokaa lapselle ja oma ateria on leipää sekä hedelmiä. Tämän vuoksi tuntuukin, että arkipäivinä ruoan kulutus on aika vähäistä, kun taas viikonloppuisin tulee kokkailtua urakalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annan, annan... oot muuten ihan oikeassa. Jos nää olis hoidossa ja me töissä niin varmasti ruokaa kuluis kotona ihan mielettömän paljon vähemmän. Nyt meillä ei syö kuin L ja sekin vaan kevyen lounaan/välipalan töissä.

      Rakastan pieniä kauppoja, mutta meidän tilanteessa ne ei vaan valitettavasti oo kovin tarkoituksenmukaisia.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...