asiat järjestyy järjestykseen

Hyvä päivä – kiva päivä! Ehkä mä sittenkin voin pitää ne.  Ei huutoa, taistelua ja tappelua – siis normaalia enempää – käytiin poikain kanssa kolmistaan kaupassa ja pärjättiin ilman ostoskärryä, ihan ekan kerran ilman koskenkaikkeenrikonkaikenostankaikenaiheutanäidillehermoromahduksen katastrofia. Laukattiin terapiasta toiseen, vietiin Kanaset uuteen kotiinsa ja käytiin puistossakin. Postissa tuli loput M:n kouluvaatteista. Huikee ero oikeesti meidän aamuissa kun M on poissa, meillä on kivaa – valitettavasti kivempaa kuin M:n kanssa, ainakin tänään oli – ja kun M on aamupäivän ja/tai päivän poissa mä jaksan venkslata ja hänkslätä sen kanssa loppupäivän paremmin ja elämä sujuu... jaksoin jopa lukea sille iltasadun (huono äiti ei ole viimeaikoina kauheesti lueskellut).

M sai uuden opettajankin, sain tänään sähköpostia aiheesta. Ne on luopuneet siitä vanhemmasta tädistä jota kaikki vanhemmat – myös minä – pelkäs ja joka pakotti lapset kulkemaan toppavaatteissa ja huput päässä kesäkuussa. Uusi opettaja tavataan ensi perjantaina, Tami jotakin... uteliaana heti Googlasin, mutten löytänyt mitään... Erityisopettaja tarjosi halukkaille – siis erityisopetussuunnitelman omaaville oppilaille - 10min palaveria sen tutustumistilaisuuden jälkeen, mutta ei kai me mitään palaveria nyt tähän väliin tarvita, selvät sävelet. Nyt odottelen vaan yhteydenottoa koulukuljetuksista tai ehkä se bussi vaan ilmestyy maanantaina, syyskuun 10. tohon oven eteen joskus kahdeksan pintaan.

Syksyn terapiatkin saatiin selville ja meidän standardiviikko näyttää nyt tältä:

Väleihin tungetaan sit lääkärit ja hammaslääkärit ja leikkideitit ja... se tavallinen elämä.