Siirry pääsisältöön

ostarilla

Istun ostarin sisäleikkipuistossa ja ihastelen uutta teknologiaa... Oonhan mä kotonakin pilveä käyttänyt ja L nyt tietty vannoo sen nimeen, mut onhan tää nyt aika kätsää tästä tabletilta kirjoitella Wordiin jsa tallentaa se niin et kotona voi jatkaa läppärillä siitä mihin tässä jäi. Kun siis kuitenkin kohta jää, kun joku kuitenkin haluu vessaan tai juomaan  ja juomaan. Selkee huono puoli vaipattomuudessa komen lapsen kanssa on et jollakin tuntuu olevan koko ajan vessahätä, siis siitä huolimatta että meillähän on jo politiikkana ”yks käy, kaikki käy” – ei auta, silti joku haluu vessaan. Tokan vessakiekan jälkeen mä jo vannoin et me ei koskaan enää mennä yhtään mihinkään kun me kuitenkin vietetään se aika kun ollaan siellä muualla joko vessassa tai sitä etsien.

Tässä mä nyt kuitenkin siis istun. Kotikoneella ja sähköpostissa olis kasapäin kivoja kaavakkeita täytettävänä... ne jotka tuli M:aa varten eilen ja sit tänään ilmestynyt uus läjä K:lle ja sen sosiaalistentaitojen ryhmän aloittamista varten. Jälkimmäisillä ei oo kiire, K:n ryhmä alkaa vasta syyskuussa.



Käytiin TopPotissa donitsilounaalla, sit käytiin vessassa, sit käytiin Nordstromin kenkäosastolla ihailemassa kesäläpsyttimiä, ja mä sovitin taas Tomseja – varmaan kymmenennen kerran. Sit ajeltiin rullaportailla, käytiin vessassa, tultiin leikkimään, lähdettiin vessaan ja nyt taas leikitään. Kiistaton etu on se, että mä saan kirjoittaa ja aina vaan välillä lohdutella O:ta kun se haluu kengät, kun just tänään tää matto on liian karkee, ja rauhoittaa hulinoivaa K:ta. M:sta oon ylettömän ylpee. Kävin hakemassa sen koulusta, siis ihan totaalisen yllättäin ja ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Ekaa kertaa ikinä, se oli sen mielestä jees eikä elämän suurin onnettomuus.






Nyt me lähdetään vessaan – TAAS... Ehkä mun pitäis ottaa kuvasarja; "Public Restrooms in Greater Seattle"

Muutamaa tuntia myöhemmin lapset on kylpeneet ja istuu katsomassa telkkaa... ihan vaan korostaakseni sitä tosiasiaa ettei M syö, katson tarpeelliseksi kertoa ettei se  taaskaan syönyt päivällistään, eikä myöskään K. O syö, jos nyt ei oo aivan erityisen pahaa ruokaa. Mähän voisin aina tähän päivän tekstiin liittää yläreunaan sellaisen systeemin jossa on kaikki kiinnostavat ketään kiinnostamattomat eli mielenkiinnottomat tiedot:

M: ei syönyt
K: ei syönyt – maistoi
O: söi

Siis vähän niin kuin vanhanajan päiväkirjoissa oli päiväys ja säätila ja auringon nousu ja lasku... mulla vois olla tää ruokailutiedote.


M päätyi ostamaan itselleen valmistujaisasun... joo M tykkää aina välillä käydä vaateostoksilla ja silloin se useimmiten tietää tasan tarkkaan mitä aikoo ostaa. Mulle ei tullut mieleenikään ostaa sille eskarin juhliin uutta asua, neiti vaan oli toista mieltä. Edellisen kerran se teki tän pari vuotta sitten ennen ystävän synttäreitä, kun sillä ei ollut ”yhtään mitään päälle pantavaa” – nainen on nainen on nainen. Nyt se istuu tuolla telkkarin edessä pukeutuneena uuteen asuunsa. 

mikä tän nimi on suomeksi? Englanniksi se on "romper"

"crazy" girl with crazy hair

Kommentit

  1. en tiiä ton vaatteen nimeä; meidät tytöt kutsuvat tommosta "vilttitossu-haalariksi" tuttavallisesti "vilttikset"
    Heinähattu ja Vilttitossu -elokuvissa ilmeisesti toinen päähenkilö esiintyy tuommoisissa vermeissä.

    VastaaPoista
  2. Tossa on ilmeisesti niin ku sortsit ja toppi yhdistettynä.. Jos se olis farkkua, sanoisin että farkkuhaalari (joka on yleensä pitkälahkeinen vaate), mutta koska se ei oo farkkua niin en tiiä mikä se on. Sortsiasu? Sortsimekko? Ei sille varmaan oo suomeks nimeä.. Täällä kesävaatteiden käyttöaika on niin lyhyt, ettei muille kuin hameelle ja paidalle oo suomenkieliset nimet. Sortsitkin (ja kai toppikin?) on joku suomalaisväännös englanninkielisestä sanasta. Kivan vaatteen M kyllä valitsi :)

    VastaaPoista
  3. Mä sanoisin tuota shortsihaalariksi. Kaunis kesäinen vaate on :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...