Siirry pääsisältöön

A Blog With Substance


Kiitos tunnustuksesta Pabe G! Tykkäsin erityisesti tehtävästä tällä kertaa ja mietin tovin mitä valkkaisin. Päädyin kuviin ajalta ennen Amerikkaa, menneiltä vuosilta ja mutkien takaa... Oli hauskaa eilen illalla elailla vanhoja kuvia yhdessä L:n kanssa. M:kin innostui mukaan ja katsottiin hääkuvat ja kaikki.



Tunnustuksen säännöt ovat:
1. Kiitä tunnustuksen antajaa.
2. Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoita näille kahdeksalle bloggaajalle tunnustuksesta.
4. Näytä kahdeksan satunnaista kuvaa kuvateksteineen.

Mulla on aina suurimmat vaikeudet löytää ne joille jakaa tunnustus kun aina tuntuu et kaikki on sen jo saaneet tai että hyviä vaihtareita on liikaa tai... Älkää siis ottako paineita, ei oo pakko jatkaa eteenpäin, mutta kuvia näkisin mielelläni. Tämä tunnustus lähtee seuraaville blogeille:


Kaksi ekaa on "ekoblogeja" ja mä nyt vaan tykkään harrastaa ekoilua vaikka en missään tapauksesa mikään hardcore ekoilija olekaan.


Seuraavat neljä on blogeja elämästä ihan ylipäätään ja samalla elämästä vähintäänyhden erityislapsen kanssa. Leijonaemojen blogissa on monta kirjoittajaa ja yhtä monta kuin kirjoittajia on vamman tai erityisyyden asteita, lähestymistapoja ja ajatuksia. Moni kirjoitus on mulle ollut silmiä avaava kokemus.


Oisko tulta on mun blogilistani "Jeesus-blogi". Silläkin on monta kirjoittajaa ja jokainen heistä tekee työtä kirkon parissa. Ei pidä säikähtää, sisältö on moderni ja raikas ja lähestymistapa vähintäänkin tuore. Viimeisenä listalla on "kinttupolut". Marikan asenne elämään nyt vaan on niin ihana ja musta Marikan juttuja on kivaa lukea - tulen niistä hyvälle tuulelle.

Muistutan vielä et mä oon blogien massakuluttaja ja luen kymmeniä blogeja kahdella eri kielellä. 

Tässä mun kahdeksan kuvaa...












Koira on tässä vähän vajaat 4kk


Kommentit

  1. Hei Yksis! Kiitos tunnustuksen antamisesta meidän blogille. Kiitos omasta blogistasi ja noista tunnustuksista ja niiden kautta vinkeistä, mitä kaikkia mielenkiintoisia blogeja on. Kevätmieltä teidän perheelle! t. Minna T. Oisko tulta?- bloggaaja

    VastaaPoista
  2. Kiitos tunnustuksesta! Kiva haaste :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos :) ! Palaan tähän blogissa lähiaikoina...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...

Davi

Pieni käsi ottaa tiukasti kiinni mun kädestä, käännän katseeni käden omistajaan, ruskeasilmäiseen poikaan, jonka paita on päällä takaperin, napit selässä. Lapsen katse on tarkka ja kysyvä: Kuka sinä olet? Katson lasta, laskeudun hänen tasolleen ja hymyilen, kysyn, onko hän kenties Davi? Kerron hänelle olevani Ms M. Poika nyökkää. On vuoden toinen kouluviikko ja eskarilaisten ensimmäinen koulupäivä. Davi on viisivuotias eskarilainen ja yksi koulun monikielisistä oppijoista.  Muutama päivä myöhemmin sama pikkumies juoksee perässäni koulun käytävällä ja takertuu kahdella kädellä mun jalkaan. Toinen koulun MLL*-opettajista seuraa perässä ja muistuttaa pientä poikaa, että hänen pitäisi olla ruokailemassa luokkatovereittensa kanssa. Kommunikaatiovälineenä ovat lähinnä viittomat ja taskutulkki sillä yhteistä kieltä meillä ei vielä ole. Saatan pojan ruokasaliin opettajan kanssa ja pääsen lopulta jatkamaan omaa matkaani. Pienestä takiaisesta tulee kuitenkin vakituinen seuralainen myös minul...