eräs lauantai ja sen seuraukset

Päivän projektina on ruokakomeron siivous – joo taas. Se on liian pieni ja sekasorto valtaa sen kun kolmikko ja L heittelee asioita minne sattuu...

Aloitetaan kuitenkin eilisestä.

Projekti keittiö alkoi aamiaisen jälkeen. Keittiö on siis purettu pahvilaatikoistaan ja kaapitettu silloin kun tähän muutettiin kolme vuotta sitten. Sen jälkeen asioita on siirretty lähinnä lukkojen taakse. Ajatuksena oli eilen miettiä tasojen siivoamista ja sitä miten keittiöstä saadaan toimiva ennemin kuin lukittu ja piilotettu. Kaikki tasot ja suurin osa kaapeista tyhjennettiin ruokapöydälle ja lattialle. Sen jälkeen pestiin, pyyhittiin, mietittiin ja uudelleensijoitettiin. Lopputulos näyttää hyvältä, saa nähdä toimiiko se. Entiseen verrattuna kyökki näyttää siltä et ollaan just muutettu poist tai ettei vielä olla edes muutettu sisään – ihanaa.

Iltapäivä meni ruokakaupassa ja ruokakaupassa ja no, ruokakaupassa... nopeesti kotiin, ostokset kaappiin, GT:t lasiin ja tekemään hummusta illan bileisiin. Tein itse tahinin, paahdoin seesaminsiemenet, jauhoin ja lisäsin vähän sesamöljyä. Paahdoin hummuksen sekaan muutaman chilin. Hyvää tuli.

nam

Me oltiin jotenkin kai ajateltu ettei olla myöhään. Etenkin kun kaikki kolme apinaa tuntui käyvän vähintäänkin ylikierroksilla. Viimeisessä kiireessä nakkasin kuitenkin M:n lääkkeet ja poikien yöpaidat kassiin, ajattelin et ajellaan yhdeksän pintaan kotiin... Ei ajeltu. Syyskuinen ilta oli lämmin ja ihana. Istuttiin terassilla, syötiin, juotiin ja turistiin. Kuultiin tarinoista vauhdikkaista kotimatkoista kesän ajalta, kesälomasta, koulunaloituksista, tulevaisuudensuunnitelmista ja mistä nyt milloinkin. Lapset leikki pihalla kunnes tuli pimeää ja siirtyivät sit sisään riehumaan. K satutti polvensa trampoliinissa, itki vähän aikaa ja jatkoi matkaa, en miettinyt asiaa sen enempää. O simahti ekana, joskus kahdeksan kieppeillä sohvalle. M halus liittyä seuraan yhdeksältä. K joras isojen kanssa yläkerrassa... vielä yhdeltätoista K oli hereillä käyden aina välillä sotkemassa kahden muun yritykset nukkua. Lopulta kaivettiin isäntäväen lääkekaapista melatoniinia jätkälle ja näin myös K:n vauhti saatiin hiipumaan. K ei vaan pysty nukahtamaan ilman melatoniinia. Kivaa oli, myöhään meni, yösumun laskeutuessa ajeltiin kotiin.

kuokkavieras

Mä heräsin joskus kahdeksan jälkeen. L oli noussut viideltä katsomaan Formulaa ja siirtynyt siitä M:n sänkyyn nukkumaan. M nukkui yhä sikeästi mun vieressä, eikä Koirakaan jaksanut vielä punnertaa itseään pystyyn. O oli hereillä ja lähti mun kanssa alakertaan. Ei ehditty edes alas kun K itkee ylhäällä et jalkaan sattuu eikä pääse pois sängystä ja on pissannut sänkyyn ja elämä on kaikin puolin kurjaa... varmaan on, kun juhlii kaiken yötä. Polvi sillä oli turvoksissa ja vaikka edelleen olin sitä mieltä et kyllä se siitä mä soitan sairaanhoitajapäivystykseen. Eihän ne puhelimessa voi tietysti muuta sanoa kuin et tulkaa näytille ja niinpä me lähdettiin lääkäriin. Kierukka oli ehjä, polvi tuntui olevan ihan jees kondiksessa, turvoksissa ja venähtänyt. Trampoliinit on kivoja. Trampoliinit on ihan hillittömän vaarallisia. Olis voinut käydä paljon pahemmin.

sunnuntaiaamuisin ei ole ruuhkaa

K olis halunnut tän lääkärin ja oli pettynyt kuullessaan ettei saa valita...

Kotimatkalla haettiin donitsit ja väsyneet lapset vaipui sokerihumalassaan sohvalle tuijottamaan telkkaria löysän sunnuntain kunniaksi. Mieli vetäis kovasti niitten seuraan sinne peiton alle.

voi valinnan vaikeutta...

Kirkkoon ei keritty, ei kyllä oltais kai jaksettukaan. Tai oltais me ehditty, jos olisin heti lääkäristä tullessa lapannut lauman autoon ja mennyt... vaihdoin kuitenkin farkut verkkareihin, istuin syömään aamiaista ja miettimään ruokakomeron siivoomista. Myöhemmin vois vaikka katsoa lasten kanssa leffan.