Siirry pääsisältöön

joka ilta kun lamppu sammuu

Mulla on kiusallinen tunne siitä et oon käyttänyt tän otsikon jo aiemmin...

Seurasin keskustelua perheitten ruoka- ja iltarutiineista. Mietin miten erilaiselta meidän illat tuntuu näyttävän, siihen suomalaisen perheen keskivertoiltaan verrattuna. Sehän nyt kai on jo kauan ollut selvää että meidän perheen ruokailusysteemit on aika erilaisia kuin useimmissa suomalaisissa lapsiperheissä. Kuitenkaan sen enempää ne ruoka- kuin ne iltarutiinikaan eivät sanottavasti poikkea tavallisen jenkkiperheen vastaavista. Voinen taas kerran todeta että ollaan edellämainituissa aika tanakasti tällä mantereella... Variaatioitahan tietysti löytyy yhtä monta kuin maailmasta perheitä, mutta se perusydin näyttänee eri kulttuureissa yllättävän erilaiselta.

Suomalainen neuvolajärjestelmä on kasvattanut perheet kahden lämpimän aterian malliin. Täällä ei siitä puhu kukaan. Toki me noudatetaan sitä samaa ruokapyramidia, mutta harvemminhan noi kahdesti päivässä syö sen lämpimän ruuan. Lounas on sandwhich tai muffinsi – ei siis sellainen pullamuffari vaan täysjyvästä, hyvistä rasvoista, hedelmistä ja vihanneksista leivottu - ja jos nyt joku muu kuin päivällinen on lämmin, se on sit aamiainen. Aamiaisen, lounaan ja päivällisen lisäksi meillä tarjoillaan välipala iltapäivisin ja M syö iltapalan toisin kuin veljensä. Ruuan lämpöä tärkeämpää on kai se että päivittäin sais riittävän määrän tarvittavia rakennusaineita. Monissa perheissä – siis jenkkiperheissä – vallalla oleva napostelukulttuuri taas loistaa meillä poissaolollaan. Ruokaa tarjoillaan aterioilla eikä vatsaa tarvitse täyttää snackseillä. Päivällinen tarjotaan kuuden aikaan.

Toinen mitä jäin miettimään oli nukkumaanmenoaika ja siihen liittyvät rutiinit.

Meillä kylvetään joka toinen tai kolmas ilta, paitsi O joka ei kylve ja menee suihkuunkin vain pakon edessä. O pestään pesulapulla ja joksevalla vedellä ja pakotetaan suihkuun ehkä kerran viikossa. Suomalaiset lapset käy suihkussa, täällä kylvetään. Mun lapsuudessa meillä oli kylpyamme eli se tuntuu ihan tavalliselta omastakin mielestä.


Pojat on sängyssä seitsemän pintaan, M tuntia myöhemmin. Tuttavien samanikäisistä lapsista valtaosa menee samoihin aikoihin nukkumaan. Isotkin kouluikäiset yhdeksään mennessä. Tähän varmasti ainakin osaksi liittyy se, että äidit on valtaosin kotona eikä ole tarvetta seurustella lasten kanssa työpäivän jälkeen. Me ehditään olla yhdessä enemmän kuin tarpeeksi.

Perheen sisäistä natsismia tai vaan käytännön sanelemaa on se ettei meillä lueta iltasatuja. Kirjoja kyllä luetaan päivittäin mutta iltaisin käydään nukkumaan. M saa sängyssä iPadiaikaa, pojat juttelee keskenään vähän aikaa ja simahtavat itsekseen.

Mun ruokasäpsy on tuottanut tulosta ja lasten ruokavalio on kokonaisuudessaa onneksi laajentunut ihan valtavasti tai ehkä enneminkin ollaan saatu ajettua läpi sellainen ”life is tough”-malli poikien suhteen.

Nyt ryhdyn pyörittelemään lihapullia.

+33C - tule jo syksy...



Kommentit

  1. Minustakin on tärkeintä, että ruuasta saa ne kaikki tarvittavat vitamiinit, antioksidantit ja proteiinit sun muut eikä se onko ruoka lämmintä vai kylmää. Meillä harrastetaan paljon salaatteja , esim feta-ja hedelmäsalaatteja ihan pääruokinakin. Itse asiassa monet vitamiinit ja antioksidantithan säilyvät parempina kuumentamattomissa ruuissa, joten miksipä ruuan pitäisi olla niin usein lämmintä. Meillä on vaihtelevasti iltaruokana salaatteja ja lämpimiä ruokia.

    Mahtavaa kuulla, että ruokasäpsysi seurauksena lastenne ruokavalio on laajentunut huomattavasti. Onnittelut ponnisteluistasi!

    Meilläkin lapset tykkäisivät tosi paljon kylpeä, mutta jo ihan vesilaskun takia kannsutan heitä käymään suihkussa useinmiten. Harmi vain, kun tuo kylpyammeen täyttö kuluttaa hirveästi vettä. Mutta välillä meilläkin lapset sitten ovat saaneet nautiskella kylpemisen ihanuudesta.

    Suomessa monet lapset menevät ihan liian myöhään nukkumaan ja se ei ole kyllä terveellistä. Oli kiinnostavaa kuulla, että USA:ssa nuo nukkumisasiat ovat useissa perheissä noin hyvällä tolalla. Hyvä te!

    Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan huomattu ettei kylpemisellä ole vesilaskuun juuri merkitystä, täällä kun vesi sinällään on halpaa ja ne kiinteät maksut vie suurimman osan laskusta. Ekologisuutta voiskin ehkä sit pysähtyäkin miettimään.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...