Siirry pääsisältöön

viikattaisko?


Kaikenlaisia ajatuksiä pyörii taas päässä, mutta mistään en oikein saa kiinni... sen päätin että julkaisen kuvallisen päiväkirjan meidän pyykkivuoren kehityksestä jotta te kaikki varmasti ymmärrätte minkätasoisesta ongelmasta tässä on kyse.

Maanantaina oli eka päivä ja näitte kuinka mä viikkasin kaikki pyykit ja tilanne oli hetken stabiili... nyt eletään torstaita ja kasa näyttää tältä:



...oikeesti! Kolmessa päivässä nollasta tähän!!!!! Ongelmaa syventää se ettei M voi pitää mitään vaatetta yllään kahdesti, koska sehän ON likainen ja pojat – no, ne on kaksvee ja niitten vaatteet ON enemmän tai vähemmän likaiset ihan joka päivä... Ajatelkaa jos mä olisin se ihminen joka silittää, sit meillä loppuis vaatteet kaapista ennen kuin mä saisin ne silitettyä ja viikattua, nyt riittää että haetaan salaa shortseja ja yöpaitoja puhdaspyykistä.  Just nyt mä voisin olla viikkaamassa pyykkejä ja vähän parempi ihminen varmasti oliskin, mutta täytyyhän munkin edes joskus saada laiskotella – edes ihan vähän. Puolustaudun toteamalla ettei meillä ole likapyykissä oikeastaan koskaan yhtään mitään.




Tunnisteet:

Kommentit

  1. Dawn5. lokakuuta 2012 klo 3.05

    Näyttää tutulta! :) Mulla on ollut tapana viikkailla vaatteet illalla samalla, kun katsellaan miehen kanssa tv-sarjoja/elokuvia. En vaan kestä viikata niitä ilman, että on samalla jotain katteltavaa, mutta viihteen kanssa ne viikkautuvat mukavasti. Nyt on tosin viime aikoina tullut joku raja vastaan tuossa viikkailussa ja alkaa olla useampikin kori täynnä siinä vaiheessa, kun niitä sitten vihdoin urakalla saa aikaiseksi viikkoa.

    Äiti ehdotteli joku kerta kyläillessään, että pitäis vielä silitelläkin noita, kun kuivurissa niin rypistyvät. Ei. Ikinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa5. lokakuuta 2012 klo 6.38

      Mä taas haluan mun telkkarinautinnon kokonaisvaltaisena enkä edes neulo telkkua katsoessani. Mä viikkaan yleensä lasten kanssa - kyseenalaisella menestyksellä - ja M saattaa joskus innostua auttamaankin.

      Poista
  2. Melina5. lokakuuta 2012 klo 10.16

    Meillä mies viikkaa iltaisin katsellessaan baseballia telkusta. En tiedä miten talvella taas selvitään kun baseball-kausi on loppunut, football ei oikein kiinnosta.
    Joskus annan isommille lapsille ukaasin ettei telkkua saa katsoa ellei viikkaa samalla...

    Dr. Martensit ovat meidän neidin suosiossa myös... Viime jouluna sai ne vihdoin lahjaksi kun jalka ei enää varmasti kasva ;)

    Voisko muuten M:aa "huijata" niin että ei pese joka vaatekertaa käytön jälkeen, vaan laittaa ne hetkeksi pois ja viikkaa sitten kaappiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa6. lokakuuta 2012 klo 18.51

      Voi ihana mies, mutta toisaalta L hoitaa koko talon siivouksen eli en valita...

      Joskus huijaankin, mutta tarkka se on :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää