Siirry pääsisältöön

60 munaa


Kaikkihan, tai siis kaikki äidit tietää minkälaista on äitien sairastaminen. Jokaisessa välissä – huom! Siis välissä, missä välissä? – yrittää lepuuttaa. Maata sohvalla kun lapset katsoo telkkaria kiipeilee mun päällä, levähtää vessan lattialla kun ne kylpee, yskiä öisin niin hiljaa ettei kukaan herää ja toivoa nukahtavansa ennen kuin joku taas herää. Lasten sairastaminen on helppoa aina siihen asti kunnes sairastuu itse ja lapset on toipilaina. Tässä kohdassa meillä nousee vaikeusaste huomattavasti. Mä taidan vaan olla nynny sairastaja. Puuttuu sisu ja perkele.

M alkaa olemaan terve ja onneksi tää ”loma” on myös lopuillaan. Aletaan olla siinä vaiheessa kun sohva pitäis vaihtaa struktuuriin ja rutiiniin ja meidän sairastupailu on omiaan aiheuttamaan kiukkua ja stressiä ja tolkutonta riehumista. M haastaa riitaa ja valittaa et kaikki muut on kauheita ja kiusaa ja... Lisämausteeksi se, että kun se saa pojat riehumaan, ne alkaa yskimään ja oksentaa. Se taas johtaa siihen et mä saan luututa lattioita ja pöytiä ja pestä mattoa ja vaatteita ja kylvettää noita miehiä, kaikki sen sijaan että makaisin sohvalla hyppyalustana. Just nyt ne on hajasijoitettuina. M omassa huoneessaan järjestämässä, K poikien huoneessa ja O pesee mandariineja keittiössä. Sen aikaa et saan ruuan laitettua.

L on kotona vielä tänään, huomenna ja tiistaina. Sen jälkeen alkaa arki. Ei ole ketään muuta vaihtamassa vaippaa, tai komentamassa ja puuttumassa. Ei leikkimässä tai tyhjentämässä tiskikonetta.. On vain mä, käytännössä 24/7. Onneksi kalenteri sentään ammottaa tyhjyyttään. Terapiaa ja balettia keskiviikkoisin, psykologi joka toinen perjantai ja M:n koulu

Purkamassa ostoksia autosta. Huomatkaa 60 kananmunan paketti. Meillä kun menee aina 8-10 munaa kerralla.



Kommentit

  1. Mites teidän omat kanaset? Koska sieltä saa munia? Mua kiinnostaa aihe omista kanoista, mut täällä kaupungissä se on hiukan vaikeeta. Etenkin kun ne vissiin tartteis myös kukon. Toisaalta mä leivon kaiken ilman munia, koska ilman munia tulee ihan yhtä hyvää, enkä viitsi sen takia ostaa munia, kun sit ne loput jää käyttämättä.

    Pikaista paranemista kaikille toipilaille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän omat kanaset voi hyvin ja asuu naapurissa farmilla. Meillä ei siipikarjaa saa pitää. Kukkoa ei munien tuottamiseen tarvita ja täällä kukot on jopa pääasiallisesti kiellettyjä vähänkin tihemmin asutuilla alueilla.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...

Konsensus Kari

sunnuntaina me syödään pullaa Itku pitkästä ilosta, paha paljon nauramasta. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Vaatimattomuus kaunistaa. Suomalainen asenne elämään on kurinalainen. Kärsimyksen kautta päästään voittoon ja kurinalaisuus palkitaan. Arjen kuuluu tuntua harmaalta ja arkiselta, sillä ilman harmautta ei juhlakaan tuntuisi juhlalta. Vaikka kasvava osa suomalaisista ei tunnusta uskontoa, eroaa kirkosta ja haluaa pysyä kaukana jumalasta, varjostaa suomalaista ajattelua ja kulttuuria edelleen luterilaisuus, tietynlainen tarve itsensä rankaisemiseen, askeesiin ja kieltäytymiseen. Oli sitten kyse liiasta kivasta, liikunnasta, sokerista tai mistä tahansa mukavasta. Martta mahtuu edlleen syliin Hyvä ihminen syö puolukoita ja ruisleipää. Hyvän ihmisen lapset eivät syö sokeria, lisäaineita, väriaineita tai oikeastaan mitään muutakaan kivaa. Hyvän ihmisen lap...