Siirry pääsisältöön

juhlavalaistus


Eka oikea loma-aamu. Piti vielä liehua tänäänkin, mutta M on kipeenä ja jäätiin kotosalle. Juon kahvia ja selailen Kodin Kuvalehdestä joulureseptejä ja mietin vihdoinkin omalle perheelle leipomista, ja tekemisestä, ja asetun jouluun. Kinkku uuteen veteen, kauppalistaa...

Aamiaiseksi höveli äiti keitti noille suklaapuuroa. Syötin sen Koiralle. Koira tykkäs kyllä. Taas kerran vannoin että saavat elää muropatukoilla ja eineksillä.

Illalla käytiin kuitenkin siellä kasvitieteellisen puutarhan joulutapahtumassa ihailemassa tämän joulun valomerta... Tää on ollut jo vuosia meidän jouluperinne täällä ja vain kahdesti ollaan jätetty väliin. Silloin kun pojat oli vauvoja ja viime jouluna kun mä toivuin leikkauksesta. Näitten jouluvalojen esillepanoon tarvittiin 178 vapaaehtoistyöntekijää ja 8743 tuntia. Pelkästään tossa kuvassa olevassa joessa on 12,000 LED lamppua ja sen joen tekemiseen meni satoja tunteja. Tunnelma siellä pimeässä vaeltaessa on taianomainen. Kuva ei tee oikeutta, mutta ehkä siitä saa jonkinlaisen aavistuksen...







Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

  1. Melina21. joulukuuta 2012 klo 13.57

    Kiva kun tuolla voi jalkautua, meillä sellaisia jonka läpi ajetaan autolla. Mutta joululomalla haluan ajaa Washingtonin kasvitieteellisen puutarhaan, siellä on aina ihana junarata läpi tuhansien kukkien ja pienoismallien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa21. joulukuuta 2012 klo 21.43

      Joo, on täällä niitäkin joissa voi ajella mutta tää on hauska retki pimeässä puutarhassa.

      Poista
  2. Hanna21. joulukuuta 2012 klo 21.28

    Kyllapas teita lykasti! Kuvista paatellen olitte arboreettumin ainoat vieraat. Nain perjantai-iltana en uskaltanut toivoakaan moisesta. No, viime vuotisesta viisastuneena jatimme rattaat autoon ja kaksi pieninta reppuihin niin paasimme paremmin puikkelehtimaan vakijoukossa. Tama nayttely on todella nakemisen arvoinen ja taianomainen kokemus lapsille niinkuin aikuisillekin. Siskoni miehineen vaikuttui kovin. Mukavaa, leppoisaa joulunaikaa teille Muusa ja perhe!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa21. joulukuuta 2012 klo 21.44

      Tää oli Hanna ihan harkittua. Mentiin eilen sen hillittömän sadepäivän päätteeksi ja oltiin paikalla just silloin kun avasivat. Oikeassa olet, se on aivan mahtava jouluelämys.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Davi

Pieni käsi ottaa tiukasti kiinni mun kädestä, käännän katseeni käden omistajaan, ruskeasilmäiseen poikaan, jonka paita on päällä takaperin, napit selässä. Lapsen katse on tarkka ja kysyvä: Kuka sinä olet? Katson lasta, laskeudun hänen tasolleen ja hymyilen, kysyn, onko hän kenties Davi? Kerron hänelle olevani Ms M. Poika nyökkää. On vuoden toinen kouluviikko ja eskarilaisten ensimmäinen koulupäivä. Davi on viisivuotias eskarilainen ja yksi koulun monikielisistä oppijoista.  Muutama päivä myöhemmin sama pikkumies juoksee perässäni koulun käytävällä ja takertuu kahdella kädellä mun jalkaan. Toinen koulun MLL*-opettajista seuraa perässä ja muistuttaa pientä poikaa, että hänen pitäisi olla ruokailemassa luokkatovereittensa kanssa. Kommunikaatiovälineenä ovat lähinnä viittomat ja taskutulkki sillä yhteistä kieltä meillä ei vielä ole. Saatan pojan ruokasaliin opettajan kanssa ja pääsen lopulta jatkamaan omaa matkaani. Pienestä takiaisesta tulee kuitenkin vakituinen seuralainen myös minul...
Lähetä kommentti
Lue lisää