Nelivuotias lapsi kysyy yhden päivän aikana keskimäärin 437 kysymystä...
Välillä tuntuu että toi arvio on aikalailla alakanttiin... Ja ne kysymykset!
Voi kun tietäis vastauksen edes puoliin niistä... Miksi? Miksi? Miksi?
Viimeisin mihin takerruttiin oikein isommalti oli Raamatun joulutarina...
Miksi siellä majatalossa ei ollut tilaa? Miksi kaikkien piti mennä jos sinne ei
kerran mahtunut? Miksi oli se tähti ja miksi ne itämaan tietäjät halusi viedä
Jeesukselle lahjoja? Niin, ja miksi ne ei tarkistaneet etukäteen mahtuuko sinne
hotelliin? Miksi?
Kun me oltiin lapsia, tai ainakin mun ja L:n perheessä ei lasten
kysymyksiin nyt ollut niin tärkeetä vastata tai niihin saatettiin vastata
jotain jonninjoutavaa niin kuin et hevoset nukkuu seisaaltaan ja koirat silmät
auki... Helpommalla pääsis jos vaan jättäis vastaamatta tähän kysymysten
tulvaan ja näihin välillä aika vaikeisiinkin kysymyksiin... Miksi sait keuhkoveritulpan?
Miksi T kuoli? Miksi just tänään sataa? Miksi toi auto ajoi noin? Miksi?
"kuka on kiivennyt korkeelle jakkaralle ja ripustanu pilvet tolleen?" (poika kolme-neljä v.)
VastaaPoista"miks se ensin ratsastaa ja sit siitä tulee pieni vauva?" (tytär, 11v.)
"tuleekohan pimeälle paha mieli kun kaikki pelkää sitä?" (tytär, 7 vuotiaana)
"milloin sä heräsit? mä heräsin jotain kaksvuotiaana" (jompikumpi tytöistä, pari vuotta sitten)
(tämä oli hämmentävä ja silmät avaava kysymys; ilmeisesti kyse on siitä, milloin lapsi on tullut tietoiseksi itsestään ja mistä eteenpäin on omia muistikuvia)
Se kysymysten tulva ei lopu ikinä.
Mutta niihin vastaaminen on metkaa aivojumppaa: siinä oppii itsekin jotain kun alkaa oikein etsimällä etsiä muistiloukoistaan, sanakirjoista ja netistä vastauksia.
Ja saa jännittäviä näköaloja lapsen maailmaan, lapsen tapaan nähdä ympärillään olevia asioita.
Mulla muuten työn alla ja lukeilla kirja aikuisten as-naisten elämästä. Olen niin alussa, etten uskalla suositella - mutta antaisi varmaan näkökulmansa omanlaiseensa ajatteluun sekin. Käännöskirja, eli löytynee varmaan alkuperäiskielellä sieltä lännen ihmemaastakin. Suomennettu otsikolla Naisia toiselta planeetalta (tai jotain sinnepäin)
Ihania kysymyksiä! Toi viimeinen on TODELLA vaikuttava kysymys ja pohdin sitä jo silloin kun kirjoitit itse siitä sun blogiin... se on saanut myös miettimään sitä omaa "heräämistään".
PoistaMun täytyykin Bingata tai Googlata toi kirja! Kiitos vinkistä ja kerro mitä tykkäsit kun pääset pidemmälle!
Luen Ken Robinsonin todella hyvää kirjaa The Element - How finding your passion changes everything, joka on todella vaikuttanut minuun, suosittelen sitä lämpimästi kaikille. Haluan jakaa siitä pienen pätkän tähän jouluteemaan sopien:
VastaaPoista"All children start their school careers with sparkling imaginations, fertile minds, and a willingness to take risks with what they think. When my son was four, his preschool put on a production of the Nativity story. During the show there was a wonderful moment when three little boys came onstage as the Three Wise Men, carrying their gifts of gold, frankincense, and myrrh. I think the second boy lost his nerve a little and went out of sequence. The third boy had to improvise a line he hadn't learned, or paid much attention to during rehearsals, given that he was only four. The first boy said, "I bring you gold." The second boy said, "I bring you myrrh." The third boy said, "Frank sent this."
:)
Aikuisilla olis paljon opittavaa lasten mielikuvituksesta ja tuon kaltaisesta improvisaatiosta virheitä pelkäämättä. Hupaisaa tässä on vielä se, että käytän itsekin tuota eteeristä Frankincense-öljyä ja sitä kutsutaan täällä suomalaisten suuhun vaikeasti taipuvasta nimestä monesti Frank... jotain tai Frankenstein-öljy.
Makee lainaus ja kirjakin kiinnostaa! M:n mielikuvitus vaan on aika - no sanotaan nyt nätisti realistisella pohjalla. Autistit ei perinteisesti ole kovin abstrakteja tai mielikuvituksekkaita ja M:n mielikuvitus noin keskimäärin pohjautuu koettuihin ja nähtyihin asioihin.
Poista