Siirry pääsisältöön

pähkinää särkemässä


Aloitetaan siitä Pähkinänsärkijästä...

Me ollaan jo viikkoja puhuttu M:n kanssa siitä et joulukuun tokana mennään Pähkinänsärkijään ja jostain kumman syystä mulle tuli vasta tänä aamuna mieleen, et ehkä olis syytä puhua tästä aiheesta vähän spesifimmin... Ja niinhän se oli, M oli koko ajan kuvitellut olevansa menossa tanssimaan. Loppuaamun metsästin netistä valokuvaa tästä kyseisestä teatterista – huonolla menestyksellä – ja keskityin puhumaan siitä mitä on odotettavissa.

Matkalla alkoi M:n ahdistus ja hermostus nousta pintaan, ja kun se tajus miten paljon ihmisiä sinne oli menossa, se meinas lyödä liinat kiinni. Onneksi päästiin kuitenkin sovinnolla sisään ja saliin ja se ymmärsi et ei se joudu näitten tyyppien kanssa keskustelemaan... ja sit tuli R ja sen äiti ja niillä oli sattumalta paikat suoraan meidän edessä, seuraavalla rivillä alkoi tilanne helpottamaan.



Olin kuitenkin henkisesti varautunut lähtemään kesken esityksen... ajattelin että a) M ei jaksa istua ja seurata esitystä b) se ei osaa olla hiljaa vaan huutelee esityksen aikana – tästäkin on kokemusta tai c) se itse haluaa lähteä... Hyvin me selvittiin ja nähtiin koko esitys alusta loppuun vaikka onhan mun myönnettävä, et M puhui mulle koko ajan ja istui mun sylissä ja seisoi ja istui ja istui omalla tuolillaan ja mun sylissä ja toisinpäin mun sylissä ja seisoi ja oli taas omalla paikallaan ja mun sylissä ja lattialla ja seisoi ja... paikallaan se oli korkeintaan parikymmentä sekuntia kerrallaan.

Väliajan se kiipeili ensin kaiteella ja sit ohjasin sen kävelemään niitä katsomon portaita ylös ja alas ja ylös ja alas... Kun M:aa ahdistaa, se ei osaa rauhoittua – hetkeksikään se ei kertakaikkiaan kykene olemaan paikallaan.

Toka osa oli lyhkäisempi ja M:n mielestä ne tanssit oli ihania, olihan ne. Munkin mielestä esitys oli hyvä ja oli ihanaa nähdä terveen näköisiä tanssijoita – oikeesti! Vaan yksi soolotanssija näytti siltä et se pitäis hyllyttää kunnes se on oppinut pitämään itsestään huolta ja syömään. Ne oli kaikki kauniita, lihaksikkaita ja terveen näköisiä nuoria naisia – roolimallikelpoisia.

Esityksen jälkeen ne kertoi ja esitteli yleisölle miten lavasteet toimii ja miten sataa lunta ja... lapset sai kysyä kysymyksiä – aivan mahtava idea! Aulassa pääsi valokuviin tanssijoitten kanssa. Me juhlittiin balettielämystä vielä ranskalaisessa kahvilassa croissareiden ja macaroonien avulla, mukana R ja sen äiti. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...