Siirry pääsisältöön

Tekstit

tilastoja koulumaailmasta

Uusimmat tekstit

miten tässä nyt näin pääsi käymään?

  Pilkettä silmäkulmassa? Ihminenhän tekee kaikenlaista älytöntä hetken mielijohteesta ja vaikka tällä kertaa mielijohteesta toteutumiseen meni reilu vuosi, on myönnettävä että tämä tuli silti vähän puskista. Siitä on aikaa tovi jos toinenkin kun Fredde lipsautti että jossakin välissä voitais harkita Martalle pikkusiskoa, ihan vaan jotta meillä olisi koira sitten joskus kun Martasta aika jättää ja toisaalta, jos Martasta vaikka olisi jotain apua tulokkaan koulutuksessa. Asia jäi sikseen, kun se ajatuskin oli lähinnä sellainen, sitten joskus.   Ensikohtaaminen. Otin asian esille lasten palattua kouluun syyskuun alussa. Fredde empi, että onko nyt kuitenkaan hyvä aika, kun noita töitäkin on, ja minä pontevasti vastasin että koskas sitten ja eihän niitä pentuja nyt tosta vaan mennä ostamaan. Sain luvan laittaa Martan kasvattajalle viestiä, ihan vaan kyselläkseni mikä siellä oli tilanne. Niinhän siinä sitten kävi, että reilua viikkoa myöhemmin matkasimme autossa kotiin koiranpennun kans

kaksi arkipäivää

     Maanantai Heräsin herätyskelloon kuudelta, yleensä herään ennen kelloa, useimmiten kauan ennen kuutta, mutta tänään olisin voinut nukkua vielä vähän, kukuinhan unettoman lapsen kanssa vielä aamuyhdeltä. Laskin koiran aamupissalle kahvin tippuessa ja mietin että tämä on viimeinen maanantaiaamu yhden koiran kanssa. Sytytin kynttilän ja istahdin sohvannurkkaan lukemaan ammattikirjallisuutta vartiksi. Yritän lukea jokainen aamu ainakin sen viisitoista minuuttia. Söin lasten kanssa aamiaiseksi Sikke Sumarin sämpylöitä, pakkasin niille lounaat ja pikaluin sähköposteja samalla kun huutelin muistutuksia hampaidenpesusta, tietokoneista ja muusta. Ajoin lapset kouluun vaikka yleensähän nuo pyöräilevät sen reilut kaksi kilometriä yhdessä. On ihan huikeeta että ne voi mennä itsenäisesti kouluun ja tulla koulusta, mutta tänä maanantaina aikataulut oli niin sekavia että oli helpointa toimia kuskina. Puin ylleni mustat legginsit ja harmaan hihattoman pellavamekon. Jalkaan Birkenstokin sandaa

taitavia ja itsenäisiä

Istun kahvilan terassilla ystävän kanssa, ja kuuntelen miten hän neuvoo puhelimitse yhdeksäntoistavuotiasta yliopistossa opiskelevaa tytärtään tekemään itselleen lounaaksi pizzaa pitaleivästä, tomaattikastikkeesta ja juustoraasteesta. Langan toisessa päässä tytär seuraa äidin ohjeita, levittää tomaattikastikkeen leivälle, juustoraasteen päälle ja lykkää systeemin uuniin äidin ohjeitten mukaan. Kymmenen minuutin päästä puhelin soi uudestaan kun tytär haluaa tarkistaa onko pizza sopivaa vai pitääkö sitä paistaa vielä hetken. Heidän perheessään on kaksi aikuistuvaa lasta, mies ja äiti. Äiti laittaa ruuan, pesee pyykit, siivoaa, hoitaa lasten kouluasiat, lääkärit ja tilaa miehelleen jopa parturin. Tällaisia äitejä on tässä maassa edelleen paljon ja patavanhassa (2014) kotivanhemmuutta koskevassa tutkimuksessa ilmeni että 60% on sitä mieltä, että on lapsen kannalta parempi jos toinen vanhemmista on kotona. Niissäkin perheissä joissa molemmat vahemmat työskentelevät myös kodin ulkopuolel

yläkoululaiset

  Ensi viikon keskiviikkona alkaa koulu. Meidän kolmikko on taas pitkästä aikaa samassa koulussa ja jannut odottaa yläkoulun alkamista sellaisella varovaisella, jännittyneellä innostuksella. Siellä koulun pihalla jonossa seisokellessani tajusin että tämä on meidän lapsille kolmas kouluvuosi jota Covid-19 koskettaa, käytännössä koko Tättiksen yläkouluaika. Meidän yläkoulussa on vajaat 900 oppilasta ja kouluun tutustuminen hoidetaan aakkosjärjestyksessä niin että ruuhkia vältellään. Joissakin kouluissa tämä menee luokka-asteittain mikä on vähän haastavaa niille perheille joissa on useampi yläkoululainen. Ensin otetaan koulukuvat ja tulostetaan samalla oppilaskortti. Oppilaskortilla saa lunastaa kirjastosta läppärin ja kun kainalossa on tietokone voi halutessaan mennä opastetulle kierrokselle. Opastetut kierrokset on tarkoitettu niille oppilaille joille koulu on uusi, käytännössä kaikki 6-luokkalaiset, 2/3 7-luokkalaisista ja satunnaiset, koulun alueelle kesän aikana muuttaneet 8-luokkala

sisäistä kapinaa

  Olen jotenkin väsynyt kirjoittamaan tai ehkä se on tämä loputtomalta tuntunut kesä, kesä joka muistuttaa liian paljon edeltäjäänsä. Savua, helteitä, peruuntuneita lomia ja takapuolessa pieni pelko siitä miltä tuleva kouluvuosi näyttää tälle kolmikolle, joka on kirjaimellisesti pölyyntynyt huoneessaan viimeiset viikot ja kuukaudet. Onko delta viimeinen näytös, vai seuraako sitä vielä epsilon, gamma ja omega? Olisiko meidän kesä näyttänyt toisenlaiselta jos koko perhe olisi jo rokotettu? Kai? Ehkä? Ainakin vähän. Oman postinumeroalueen 12-vuotta täyttäneistä 95% on saanut koronarokotteensa, niin meilläkin. Paska juttu että 40% meidän perheestä ei ole vielä täyttänyt kahtatoista. Toinen heistä kiteytti kesälomansa niin että me (lapset) ollaan aina vaan kotona, mutsi ja faija duunissa tai takakireinä. Ai kun meillä on kivaa.   Muidenkin kuin allekirjoittaneen empatia on aika vähissä niitä kohtaan jotka eivät halua rokotetta ottaa, heidän päätöksensä kun kusee kaikkien muidenkin arj

Milloin viimeksi?

Tämä haaste on kiertänyt jo hyvä aikaan ja siitä on olemassa parikin eri versiota. Tässä kuitenkin mun vastaukset näihin melkein 50. kysymykseen. Näihin oli mukavaa vastailla vaikka muutama aamuhetkihän tässä ehti vierähtämään ja palasin kysymyksiin useampana päivänä.  Karjuit.  Eilen korotin ääntä vaikka lupasin taas kerran itselleni etten huuda, saati sitten karju. Ennen lomaa karjuin päivittäin. Ajoit autoa.  Tänään. Eilen, toissapäivänä, huomenna.   Ajan autoa käytännössä päivittäin ja sanoisinkin että kysy vaan kuinka paljon. Fysioterapeutti pyörittelee silmiään mun viimeaikojen tuhat kilsaa viikossa tahdille. Halasit ei-perheenjäsentä ajattelematta,onko se turvallista.  Halasin tänään mutta mietin olikohan se nyt ihan ookoo. En muista, joskus alkuvuodesta 2020 kai. Senkin muistan kun törmäsin helmikuussa 2020 poikien kummitätiin kaupan pihalla ja päätimme että on parempi olla halaamatta. Maailma on puolessatoistavuodessa muuttunut ihan valtavasti.  Urheilit.  Lomalla tuli “